Taas tauolla

Argh. Kohta menee hermot. Olen kuumeessa jo toisen kerran kahden kuukauden sisään. Kesäkuun poskiontelotulehdus ei parantunutkaan määrätyillä lääkkeillä, vaan sain nyt uuden lääkekuurin ja seuraava vaihe onkin sitten huuhtelu, jos nämä antibiootit eivät tehoa. Miten ihanaa.
Lisäksi verikokeissa selvisi suorastaan katastrofaaliset veriarvot ja minut määrättiin samantien vaikka mille hivenaine-vitamiini-kivennäiskuurille. Hemoglobiini oli hurjat 77 (norm.arvot 117-155g/litra) ja punasolujen määrä tavallista vähäisempi sekä koko todella pieni.
Ei siis mikään ihme, että minua on pyörryttänyt joka päivä, pelkkä leposyke on ollut yli 90, olen saanut rytmihäiriöitä tavallista enemmän, en ole jaksanut kiivetä portaita tukea ottamatta, agility on tuntunut aivan mahdottomalta suoritukselta ja lihakset ovat väsyneet pelkillä kävelylenkeillä.
Toivottavasti lääkkeiden myötä olo helpottuisi nopeasti, että pääsisin taas tavalliseen, terveeseen arkeen kiinni. Nyt ainakin tiedän missä on vika, enkä yritä kohottaa kuntoani koska selvästikään siinä ei ole jaksamisen ongelma - kun happi ei kulje kunnolla, eivät lihakset jaksa toimia, olipa sitten kuinka hyvä fyysinen kunto tahansa.
Yritän olla syyttämättä itseäni siitä, että en ole jaksanut lenkkeillä koirieni kanssa tarpeeksi ja siitä, että olen ohjannut niitä huonosti agilityssa, koska en ole jaksanut juosta tarpeeksi lujaa ja olen ollut sen takia aina myöhässä. Kuitenkin syyllistän itseäni kaikista epäonnistumisista ja siitä, että en ole jaksanut tarpeeksi.

Ennenkuin sairastun (TAAS) ehdin kuitenkin käymään agilitymölleissä Laukaassa Annan ja Hiisi -kooikkerin kanssa. Africakin lähti mukaan ja jopa suostui tekemään rataa minun kanssani. Africa osallistui putkiralliin ja mölliradalle, tuloksina 1.sija putkirallissa 0-radalla ja mölliradalla 5 virhepisteellä 2. sija. Vauhtia ei ollut ihan hirveästi, mutta pysyinpähän ainakin minä koiran mukana.
Aurinko ja Sirius osallistuivat myös putkiralliin (kisan ulkopuolella) sekä kisaavien radalle. Putkirallissa molemmat tekivät yllättäen puhtaat radat ja Aurinko oli liekeissä. Kisaavien radalla sitten huomasi, että Aurinko oli todellakin vauhdissa ja hyllytimme 4. esteelle. Vika oli myös minussa, ajattelin taas lähdön liian monimutkaisesti ja luulin ehtiväni ohjaamaan koiraa - ensi kerralla samanlaisessa tilanteessa olen taas viisaampi. Siriuksen tyrkkäsin sitten radan loppupuolella väärälle puolelle estettä, koska olin myöhässä, ja siitä hylky. Sirius kävi tekemässä kisaavien radan vielä Annan kanssa, joka kartturoi Siriuksen nollalla 2. sijalle! Oli mukavaa nähdä oma koira tekemässä toisen ohjaamana rataa, varsinkin kun Anna ehti ohjaamaan kunnolla ja Sirius toimi hyvin myös vieraan ohjaajan kanssa. Ensi kerralla annan sitten Aurinkoisen lainaan!

Rallytokossa olen harjoittelut kooikkereiden kanssa eteenistumista sekä seuraamisen erilaisia käännöksiä ja vauhdin muutoksia. Vieläkin eteenistumisessa molemmat kooikkerit jäävät minusta vähän liian kauas, ja Sirius tarvitsee käsimerkin myös perusasentoon tulemiseen vasemmalta (suullinen käsky on viereen). Muutoin se tarjoaa aina perusasentoa oikealta, eli kiertää minun takaani sivulle istumaan.
Aurinkoiselle perusasentohommat ovat selkeämpiä, mutta sen sijaan seuraamisessa käännökset koirasta poispäin ovat löysiä ja hieman hitaita. Olen palkannut Auria sekä kädestä että heittämällä palkan eteenpäin, mutta mainittavaa kehitystä ei ole tapahtunut.
Rallytokokisat saavat siis vielä odottaa ainakin syksyyn.

Agilityssa tehtiin putki-kontaktierottelua sekä takaakiertotreeniä, josta sain myös videomateriaalia, kiitos armaan puolisoni. Äitini oli mukana henkisenä tukena ja erittäin pahana häiriönä koirille.
Aurinkoisen kanssa tein radalla sen virheen, että valssasin A-esteen jälkeen, enkä suinkaan tehnyt takanaleikkausta A-esteelle kuten olin alunperin ajatellut. Tästä syystä Aurinko sujahtaa videolla putkeen A:n jälkeen, koska lukee minun valssini periaatteessa aivan oikein. Tein myös Siriukselle saman ohjauskuvion, mutta (liian) kilttinä poikana Sirius jää melkein aina odottamaan suusanallista käskyä.

Siriuksen treeni
Aurinkoisen treeni

Saksalaista ja muuta tekniikka harjoitellaan sitten, kunhan minä olen paremmassa kunnossa tai ainakin tervehtynyt tulehduksesta.

KUNNOLLINEN kesäsää antaa vielä odotuttaa itseään, saa nähdä tuleeko sitä tänä vuonna ollenkaan. Odotan innolla viikkoja kestävää hellettä ja auringonpaistetta, että minäkin pääsen eroon pitkähihaisista paidoistani, sukkahousuistani ja huiveistani.
Onneksi sentään uuden puhelimeni kamera toimii melkein säällä kuin säällä, joten kivoja kuvia olen sentään koiristani saanut.
Oikeaa kesää odotellessa.

Finntriathlon, Joroinen

Mustikkakieli!

Onneksi aurinko paistaa sisällekin.