Aksaa ja Aurin agitulevaisuutta

 Käytiin agilityssa WaU:n porukan kanssa, Janne R. (kouluttajana myös ACElla) piti meille treenit. Aiheena oli tällä kertaa linjaaminen sekä ohjaus niin, että koiralle saadaan mahdollisimman lyhyt matka ja tiukat kurvit.

Internetin ilmaisohjelmalla sutattu rata

 Sirius tapansa mukaan ei ollut mikään huippunopea, paitsi alku- ja loppusuoralla. Laukkasi kuitenkin ja kepit suoritti nopeasti. Janne antoi kehuja Siriuksen tiukoista käännöksistä ja siitä, kuinka hyvin ja tarkasti se lukee ohjausta (erityisesti hartioita, ei niinkään ääntä).
Rata ei teknisesti ollut kovin vaikea, valssit taisin tehdä jokaiseen väliin missä puolenvaihtoa tarvittiin, koska Siriuksen kanssa ehdin tekemään vaikka mitä. Tärkeintä on että minä pysyn koko ajan liikkeessä, niin poitsukin kulkee.
 Kontaktit olivat ihan OK, treenattiin erikseen myös puomin kontaktia sivummalla. Pitää saada kotiin oma kontaktilauta, jolla voidaan harjoitella pari kertaa viikossa. Keppejä treenattiin myös muutaman kerran eri kulmista, jätöillä sekä lähetyksillä. Virheitä ei tullut ja vauhtiakin oli kivasti :)

 Aurinkoisen kanssa tehtiin 6 ensimmäistä estettä radasta ratana, ja totesin jälleen kerran putken olevan Auria vetävä este. Pari kertaa akka karkasi putkeen kun annoin lähtöluvan. Kävihän se muutenkin rallattelemassa putkea edestakaisin lelun kanssa, palkkasi ihan itse itseään.
 Takanaleikkauksia harjoiteltiin kahdella peräkkäisellä hypyllä molemmilta puolilta, palkka oli maassa jotta Auri keskittyi leluun eikä minuun. Hienosti toimi homma, ensi kerralla vaikeutetaan vähän hommaa.
 Lisäksi harjoiteltiin yhdellä hypyllä "tässä" -käskyä, eli Auri hyppäsi minusta poispäin ja tuli siivekettä nuollen takaisin kädelle. Tässä vaiheessahan hypyt ovat jo minikorkeudella, ensi kerralla agilityssa on haaveissa treenata minimuuria sekä oikeaa rengasta. Myöskin okseri otetaan kuvioihin mukaan, kunhan tilaisuus tulee.
 Jannelta tuli erinomaista palautetta sekä neuvoja Aurinkoisen koulutukseen. Tärkeintä on nyt pitää radat lyhyinä ja suhteellisen helppoina, tarkoituksena on kasvattaa Aurin moottoria ja motivaatiota entisestään.
 Keppejä sekä kontaktia voidaan alkaa hiljalleen harjoitella, mutta radalla pidetään vain vauhdikkaat esteet, että agilitysta tulee mahdollisimman hauskaa. Minun käskettiin palkata Auria ruhtinaallisesti jokaisesta suorituksesta, meni sitten miten meni. Aurinkoisella on tapa lähteä juoksemaan ympäriinsä lelu suussaan, josta Janne käski tehdä hauskan hippaleikin minun ja koiran välille. Kaikki negatiivisuus on meiltä kielletty agilityssa, se kävi selväksi :D

 Ehkä Aurinkoisesta tulee se agilitykoira, josta olen haaveillut Siriuksen jalan murtumisen jälkeen. Kiirettä kisoihin ei Aurilla ole, se saa oppia ja kasvaa rauhassa. Ei enää tapaturmia tai traumoja.
 Takanahan tässä on ajatus siitä, että jos joskus Aurinkoisen kanssa päästään kilpailemaan agilityssa, meidän 3-luokkaan nousuun tarvitaan tasan se 6 starttia ;)

 Loppuun suurempi kuvapäivitys talven leudommilta säiltä.

Hankijuoksua ja pikkuisen agilitya

 Karmeat pakkaset loppuivat kuin seinään ihan yhtäkkiä. Toivottavasti pysyvätkin poissa, ja toivottavasti kevät tulee supernopeasti. Asunto sentään lämpeni taloyhtiölle huomauttamisen jälkeen, nyt täälläkin alkaa olla siedettävää.

 Tammikuun loppupuolella käytiin WaU:n porukalla treenaamassa agilitya. Valitettavasti lämmin treenihalli oli varattu meille vain tunniksi ja eihän siinä ajassa 6 koirakkoa ehdi tehdä oikein mitään.
 Siriuksen kanssa tehtiin kaksi Jannen suunnittelemaa hyppytreeniä, joissa hiottiin ohjaajan suuntaumista oikein että koira tajuaa, mikä hyppy on seuraavana tulossa. Hyvin Sirius teki, vaikkakin vauhtia ei taaskaan hirveästi ollut. Kepeillä harjoittelin muutaman kerran lähetyksiä, niissä löytyi sitten jo vauhtiakin.
 Aurinko teki pelkkää suoraa, hypyt olivat minikorkeuksella ja täyteen mittaansa venytetty putki lopussa. Janne palkkasi Auria, että itse pystyin lähettämään akan putkeen ja jäämään reilusta taakse. Tein harjoitusta myös t,oisin päin jättämällä roadkill-haisunäädän (Arskan suosikkilelu ikinä!) hyppyjen taakse maapalkaksi. Helposti irtosi pikkuakka lelulle ja teki esteet vielä välissä :)

 Kovien pakkasten vuoksi en ole koiria kauhean pitkillä lenkeillä käyttänyt, vaan ne saivat tyytyä 3-4km lenkkeihin toppavarustuksella. Hangessa yritin niitä kovasti juoksuttaa että jossakin edes energiaansa purkaisivat - Auria ei tarvinnut edes houkutella hankeen vaan se painuu sinne itsekseen ihan ilman mitään keppejä tai kavereita.
 Siriukselle sitten heittelin keppejä ja välillä menin itsekin kirittämään koiria umpihankeen. Olisikin ollut parempi pysyä siellä hangessa, eikä lähteä tielle liukastelemaan koska liukastumisen seurauksena minulta repesi sivuristiside oikeasta polvesta. Lenkkeily onnistuu polvituen kanssa ja kaikki on hyvin niinkauan, kun jalkaa ei tarvitse sivusuunnassa taivuttaa.

 Siskoni tilaa omalle saksanpaimenkoiralleen Back on Track -verkkoloimea, joten samaan tilaukseen lähtee verkkoloimi myös Siriukselle. Selkä sekä reidet ovat poitsulta taas jumissa, mutta sain hieromalla joitain lukkoja aukeamaan.
 Viikonloppuna olisi taas WaU:n agilitya tiedossa, jos tällä kertaa saisi treenattua vähän enemmänkin kuin pari hyppysarjaa.

Mummolan harrastukset

Pakollinen yhteinen poseeraus

Törmäilykoirat

Liian kova vauhti, kamera hyytyi!