Ensimmäiset ja toisetkin näyttelytreenit ovat Aurin kanssa takanapäin, hienosti meni molemmilla kerroilla. Näyttelytreenien vetäjä (chihukasvattaja) oli innoissaan saadessaan kooikerhondjen ryhmäänsä, ekalla kerralla hän kehui kun Auri antoi katsoa niin hienosti pyödällä (ahaa, ongelmana oli siis pelkästään maassa tutkiminen!). Toisella kerralla vetäjä povaili Aurista näyttelytähteä, nyt kun liikkuminenkin alkaa olla jotakin muuta kun kehän keskelle vetämistä tai hirmuisia jänisloikkia ylös-, eteen- ja taaksepäin. Seisominen on Aurin vahva puoli, pikkuakka napottaa vaikka maailman tappiin namin edestä. Pientä asettelua tosin minä saan vielä tehdä, takajalat sojottavat kuin sahapukilla tai venyvät kauas taakse. Harjoittelua tarvitaan siis vielä.
Ja maanantain perustoko jäi välistä rankkasateen takia, ei huvittanut lähteä kastelemaan itseään eikä koiriaan. Eikä siellä ketään treenamassa tainnut ollakaan, ei edes vetäjiä.
Mutta tuotti näyttelyharjoittelu jotain tulostakin, keskiviikkona 18.5. käytiin Juvalla match showssa. Tuomarina oli Paavo Mattila, jolle kävin esittämässä Aurin (pienet pennut) ja Siriuksen (pienet aikuiset). Sirius sai punaisen nauhan ja putosi niukin naukin pois jatkosta. Poitsu kuitenkin esiintyi hienosti, Mattilan lyhyt suullinen arvostelu: " Hieman jyrkkä otsapenger, mutta kaunis ilme. Hyvät raajat, erinomainen turkki ja väritys, liikkeessä vähän korkea häntä mutta liikkeet erinomaiset. Miellyttävä luonne."
Auri sai sinisen, voitti siniset pennut ja sijoittui BIS-kehässä kolmanneksi! Kotiinviemisiksi aurinkoinen pentu sai kaksi pokaalia, kaksi leluja ja kaksi pussia herkkuja, joista riitti jaettavaksi Siriuksellekin. Mattilan suullinen arvostelu Aurista: "Kaunis, tasapainoinen pentu. Hyvät rungonmittasuhteet, seisoo kauniisti. Hyvä luonne."
Menestys oli hyvää, mutta tyytyväisin olen kuitenkin kooikkereitteni (erityisesti Siriuksen) käytökseen mätsärissä. Sirius on varma ja tasainen, eikä rähise tai pelkää toisia koiria tai ihmisiä. Sirius vaan hengailee mukana :D
Auri sen sijaan päätti haukkua parille koiralle, jotka tunkivat röyhkeinä naamalle tai jotka huutelivat neidille ensin. Ojensin pentua tästä napakasti, jonka jälkeen tehtiin muutama toisen koiran ohitus namipalkalla. Tämän jälkeen taisi Aurillekin muistua mieleen, miten pitikään käyttäytyä jonka jälkeen minulla oli kaksi hienokäytöksistä huiskuhäntää hihnassa.
Lauantaiaamuna raahauduin agilitykentälle toipilaana (mätsäristä sain kuumeen, kurkkukivun ja vatsataudin) molempien koirien kanssa. Nyt kun kerrankin oli isompi porukka treenaamassa, otettiin Jannen johdolla Tommi Aaltosen agilityrata, jossa oli yhteensä 29 estettä ja tietysti kaikki kontaktit.
Melkoista pyöritystä oli rata alusta loppuun, vaikka otettiinkin se kahdessa osassa. Takaaleikkauksien, jaakotuksien ja päällejuoksujen lisäksi rataan kuului koiran irtoaminen sekä esteen yli vetoja.
Alussa Sirius oli jotenkin tahmea (vaikka 2,5km kävelylenkki kentälle kävi lämmittelystä), se laukkaili eikä lähtenyt käskyihin mukaan. Otin alkupätkän uudestaan, mutta ennen radalle lähtöä härnäsin Siriusta vetolelulle, ja kehuin sitä heti kun se alkoi innostua. Radallakin tsemppasin sitä melkein koko ajan, joka sai poitsuun lisää vauhtia.
Toinen pätkä meni huomattavasti vauhdikkaammin, vaikka vauhti ei olekaan Siriuksen vahvin osa-alue agilityssa. Toisaalta Sirius kääntyy tosi pienellä kaarella ja seuraa ohjausta niin tarkkaan, että jos minä vaan osaan hommani, ei virheitä tule.
Sirius otti kaikki kontaktit hyvin, käskysanana toimii "koske" jonka opetin Siriukselle toissatalvena, kun poitsu ei osunut kontakteihin ikinä. Kepeillä oli hankala avokulma-aloitus, mutta se onnistui kun pyöräytin itseni Siriuksen oikealle puolelle, jolloin sain ohjattua sen helpommin ensimmäiseen väliin.
Vaikka rata oli vaativa (3-luokan ellei peräti SM-rata), jäi siitä minulle silti hyvä fiilis. Sirius kulki hienosti ottaen huomioon treenien määrän tänä vuonna (3 kertaa) ja minun omat ohjausongelmani.
Aurin kanssa loppuun otettiin neljää hyppyä, jotka eivät olleet ihan suorassa linjassa sekä täyssuoraa putkea, jota Auri jo hakee vähän itse. Parasta Aurissa on, ettei se heti esteen suorittamisen jälkeen käänny minua kohti, vaan jatkaa eteenpäin täysillä, että joko kohta lentäisi lelu vai jatkuuko rata vielä jonnekin. Toivon niin kovasti, että Aurin asenne pysyisi tästä hamaan hautaan asti, että se tekisi aina yhtä iloisena, samalla innolla ja ihan täysillä juosten agilitya. Tai mitä tahansa lajia, mistä aurinkoinen pentuni vaan tykkää (:
Valitettavasti minulla ei ole agilityn ratapiirrosta, ei kuvia Aurista mätsärissä tai mitään muutakaan väriä lisättävänä blogiin tällä kertaa.
Aurin mitat: 7,8kg - 34cm, irronneita hampaita 11kpl.
maanantai 23. toukokuuta 2011
lauantai 14. toukokuuta 2011
Vähän tokoa ja agilitya
Viikko sitten lauantaina käytiin treenaamassa agilitya ensimmäistä kertaa 8 kuukauteen! Mukana oli Tiina -sisko italianvinttikoirien Lulan ja Vilin kanssa (Mytty oli hoidossa muualla juoksujen takia). Rataa ei sen kummemmin ollut, neljä hyppyä neliömuodossa ja päässä putki U-muodossa. Lisäesteinä sivummalla olivat keinu, rengas sekä kepit.
Siriuksen kanssa harjoittelin ohjaskuvioita, tein valsseja, välistävetoja sekä persjättöjä hyppyjen välillä. Harjoiteltiin myös irtoamista putkelle niin, että jäin itse ensimmäisen hypyn tuntumaan kun Sirius jatkoi matkaansa seuraavalle hypylle ja putkeen. Tämä oli helppo juttu, koska Siriukselle putki sekä hypyt ovat vetäviä esteitä. Seuraavaksi aletaan tehdä haastetta ja harjoitella irtoamista myös pussiin, kepeille ja renkaalle. Kontaktiesteet jätetään suosiolla irtoamistreenistä pois, koska kontaktit eivät ole Siriuksen varmin osa-alue agilityssa.
Keinulla tehtiin sitä tarpeellista kontaktitreeniä, palkkasin Siriuksen keinulle namilla ennenkuin vapautin sen lelulle. Rengas ja kepit olivat peräjälkeen, eli siinä harjoiteltiin lähinnä Siriuksen malttia aloittaa kepit oikein/tehdä ne kunnolla loppuun vaikka itse olin renkaan luona. Hyvin poika teki keppejä, kertaakaan ei mennyt väärään väliin tai jättänyt kesken!
Myöskin Auri pääsi kokeilemaan ekaa kertaa agilityesteitä, hyppyjä (rimat maassa) sekä suoraa putkea. Hienosti Auri painoi menemään kun keksi jutun juonen ja itse vaan näytin tarpeeksi selkeästi, mistä välistä pitikään mennä. Vauhtia kyllä riitti, Auri taisi juosta täysillä koko ajan, olipa sitten este edessä tai ei... Tästä seuraksena törmäys hypyn siivekkeeseen, kauhea itku ja parku Aurilta, pikainen pennun tarkistus ja rauhoittelut, jonka jälkeen Auri painui lelun kanssa putkeen ja hypylle. Se siitä traumasta :)
Maanantaina oli taas perustokon vuoro: aiheena ohitukset, istuminen sekä maahanmeno. Auri ohitti hienosti, ihan liian hienosti ollakseen 4 kuukautta vanha koiranpentu. Jossain vaiheessa tyttönen varmasti alkaa kiinnostua toisista koirista, haukkuu tai tempoo niiden luokse, mutta nyt täytyy nauttia siitä kauniista käytöksestä. Maahanmenossa Auri tarjosi tassua, lätki namikättä ja ryömi. Kesti hetken, ennekuin neidille muistui mieleen sellainen asia kuin maahanmeno. Istuminen tapahtui ennen kuin minä ehdin mitään sanoakaan, joten me harjoiteltiin seisomista istumisen sijaan, ettei ala näyttelyissäkin istumista heti tarjoamaan.
Siriuksen kanssa treenattiin idioottirinkiä, seuraamisesta istumisessa täytyi vähän avittaa käsimerkillä, mutta muuten jätkä malttoi hienosti tehdä ja odottaa seuraavaa käskyä. Kaukokäskyissä seisoin noin metrin päässä Siriuksesta, nyt istumaannousukin alkaa näyttää tehokkaalta. Palkkailen Siriusta vuorotellen maahanmenosta ja istumaannoususta, vapautan sen useimmiten istuvasta asennosta että saadaan siihen liikkeeseen vielä vähän lisää eloa.
Luoksetuloa otettiin alokasluokan malliin ihan sivulletulon takia, Siriuksen vauhti on niin kova että perusasento meinaa jäädä vinoon/liian kauas minusta. Loppuun tarvitaan Siriukselle vähän lisää malttia ja jarrua, itse luoksetulosta vauhtia en tahtoisi yhtään pois kun sitä kerran on saatu.
Keskiviikkona agilitya tuli treenaamaan Sari pehkojensa Bondin sekä Raisan kanssa. Käyttöön pääsi Kaisa J:n (kiitos!) treeniblogista otettu rata:
Auri tutustui uutena esteenä muuriin, josta olin kyllä poistanut hyppyelementin ja jättänyt jäljelle vain paksut tolpat sekä "päällistiilet". Muutama toisto tehtiin eri suuntiin muurilla, Auri ei aristellut tolppia ollenkaan vaan säntäili lelunsa perässä sinne minne vain näytin. Tämän seuraksena päätin kokeilla jopa hurjaa neljän esteen sarjaa: 1-4 ja 4-1. Jestas mikä vauhti voi pienellä kooikkerilla olla! Juoksee varmasti jo nyt yhtä lujaa kuin Sirius, mikäköhän vauhti on täysikasvuisena? Suurempia virheitäkään ei tullut, kun minä maltoin ohjata kunnolla putkeen. Hypyt ja muuri alkavat sujua ilman suurempaa ohjausta, lelun perässä Auri malttaa juosta jo siivekkeiden välistä. Taitava tyttö!
Siriuksen kanssa rata sujui 4 ensimmäistä estettä, sitten minä jäin jälkeen ja 5. hyppy sujahtikin jo väärältä puolelta. Uudestaan alusta, menin itse putkelle asti ennenkuin kutsuin Siriuksen mukaan ja ehdin juuri muurin toiselle puolelle ottamaan Siriuksen haltuun ja kääntämään vitoselle.
Seuraava ongelma oli samassa kohtaa eli pätkä 10-12 (pussi, muuri, hyppy). Jäin taas liikaa jälkeen, tällä kertaa Sirius ei hypännyt mihinkään vaan jäi pyörimään paikoilleen muurin jälkeen. Uudella yrityksellä kokeilen haltuunottoa ja vetoa muurin jälkeen, mutta se hidasti Siriusta ihan liikaa. Parhaiten toimi persjättö heti kun Sirius oli ylittänyt 9-hypyn, juoksin hiki valuen putken ja pussin välistä muurin ohi, ja työnsin Siriuksen vastakkaisella kädellä 12-hypylle. Loppurata olikin pelkkää iloittelua, helppoa ja kevyttä menoa ainakin Siriukselle. Otin radan vielä kerran, ja nyt kun osasin itsekin ohjata kunnolla, ei virheitä tullut. Mahtavaa!
Päälle päätteeksi pääsin vielä ohjaamaan Bondia (maxi1), vauhti ja kaarrokset ovat hieman toista kuin pikkukooikkereiden kanssa! :D
Huomenna on luvassa ensimmäiset näyttelytreenit Aurin kanssa, maanantaina taas tokoa ja agilitya sitten kun saan sinne jonkun esteavuksi. Pitänee houkutella Antti agilityorjaksi taas kerran ;)
Siriuksen kanssa harjoittelin ohjaskuvioita, tein valsseja, välistävetoja sekä persjättöjä hyppyjen välillä. Harjoiteltiin myös irtoamista putkelle niin, että jäin itse ensimmäisen hypyn tuntumaan kun Sirius jatkoi matkaansa seuraavalle hypylle ja putkeen. Tämä oli helppo juttu, koska Siriukselle putki sekä hypyt ovat vetäviä esteitä. Seuraavaksi aletaan tehdä haastetta ja harjoitella irtoamista myös pussiin, kepeille ja renkaalle. Kontaktiesteet jätetään suosiolla irtoamistreenistä pois, koska kontaktit eivät ole Siriuksen varmin osa-alue agilityssa.
Keinulla tehtiin sitä tarpeellista kontaktitreeniä, palkkasin Siriuksen keinulle namilla ennenkuin vapautin sen lelulle. Rengas ja kepit olivat peräjälkeen, eli siinä harjoiteltiin lähinnä Siriuksen malttia aloittaa kepit oikein/tehdä ne kunnolla loppuun vaikka itse olin renkaan luona. Hyvin poika teki keppejä, kertaakaan ei mennyt väärään väliin tai jättänyt kesken!
Myöskin Auri pääsi kokeilemaan ekaa kertaa agilityesteitä, hyppyjä (rimat maassa) sekä suoraa putkea. Hienosti Auri painoi menemään kun keksi jutun juonen ja itse vaan näytin tarpeeksi selkeästi, mistä välistä pitikään mennä. Vauhtia kyllä riitti, Auri taisi juosta täysillä koko ajan, olipa sitten este edessä tai ei... Tästä seuraksena törmäys hypyn siivekkeeseen, kauhea itku ja parku Aurilta, pikainen pennun tarkistus ja rauhoittelut, jonka jälkeen Auri painui lelun kanssa putkeen ja hypylle. Se siitä traumasta :)
Maanantaina oli taas perustokon vuoro: aiheena ohitukset, istuminen sekä maahanmeno. Auri ohitti hienosti, ihan liian hienosti ollakseen 4 kuukautta vanha koiranpentu. Jossain vaiheessa tyttönen varmasti alkaa kiinnostua toisista koirista, haukkuu tai tempoo niiden luokse, mutta nyt täytyy nauttia siitä kauniista käytöksestä. Maahanmenossa Auri tarjosi tassua, lätki namikättä ja ryömi. Kesti hetken, ennekuin neidille muistui mieleen sellainen asia kuin maahanmeno. Istuminen tapahtui ennen kuin minä ehdin mitään sanoakaan, joten me harjoiteltiin seisomista istumisen sijaan, ettei ala näyttelyissäkin istumista heti tarjoamaan.
Siriuksen kanssa treenattiin idioottirinkiä, seuraamisesta istumisessa täytyi vähän avittaa käsimerkillä, mutta muuten jätkä malttoi hienosti tehdä ja odottaa seuraavaa käskyä. Kaukokäskyissä seisoin noin metrin päässä Siriuksesta, nyt istumaannousukin alkaa näyttää tehokkaalta. Palkkailen Siriusta vuorotellen maahanmenosta ja istumaannoususta, vapautan sen useimmiten istuvasta asennosta että saadaan siihen liikkeeseen vielä vähän lisää eloa.
Luoksetuloa otettiin alokasluokan malliin ihan sivulletulon takia, Siriuksen vauhti on niin kova että perusasento meinaa jäädä vinoon/liian kauas minusta. Loppuun tarvitaan Siriukselle vähän lisää malttia ja jarrua, itse luoksetulosta vauhtia en tahtoisi yhtään pois kun sitä kerran on saatu.
Keskiviikkona agilitya tuli treenaamaan Sari pehkojensa Bondin sekä Raisan kanssa. Käyttöön pääsi Kaisa J:n (kiitos!) treeniblogista otettu rata:
 |
| Esteen 7 tilalle tosin vaihdettiin keinu ja 10 tilalle pussi. Loppuun lisättiin hypyt 9 sekä 1, että saatiin radasta vähän pidempi. |
Auri tutustui uutena esteenä muuriin, josta olin kyllä poistanut hyppyelementin ja jättänyt jäljelle vain paksut tolpat sekä "päällistiilet". Muutama toisto tehtiin eri suuntiin muurilla, Auri ei aristellut tolppia ollenkaan vaan säntäili lelunsa perässä sinne minne vain näytin. Tämän seuraksena päätin kokeilla jopa hurjaa neljän esteen sarjaa: 1-4 ja 4-1. Jestas mikä vauhti voi pienellä kooikkerilla olla! Juoksee varmasti jo nyt yhtä lujaa kuin Sirius, mikäköhän vauhti on täysikasvuisena? Suurempia virheitäkään ei tullut, kun minä maltoin ohjata kunnolla putkeen. Hypyt ja muuri alkavat sujua ilman suurempaa ohjausta, lelun perässä Auri malttaa juosta jo siivekkeiden välistä. Taitava tyttö!
Siriuksen kanssa rata sujui 4 ensimmäistä estettä, sitten minä jäin jälkeen ja 5. hyppy sujahtikin jo väärältä puolelta. Uudestaan alusta, menin itse putkelle asti ennenkuin kutsuin Siriuksen mukaan ja ehdin juuri muurin toiselle puolelle ottamaan Siriuksen haltuun ja kääntämään vitoselle.
Seuraava ongelma oli samassa kohtaa eli pätkä 10-12 (pussi, muuri, hyppy). Jäin taas liikaa jälkeen, tällä kertaa Sirius ei hypännyt mihinkään vaan jäi pyörimään paikoilleen muurin jälkeen. Uudella yrityksellä kokeilen haltuunottoa ja vetoa muurin jälkeen, mutta se hidasti Siriusta ihan liikaa. Parhaiten toimi persjättö heti kun Sirius oli ylittänyt 9-hypyn, juoksin hiki valuen putken ja pussin välistä muurin ohi, ja työnsin Siriuksen vastakkaisella kädellä 12-hypylle. Loppurata olikin pelkkää iloittelua, helppoa ja kevyttä menoa ainakin Siriukselle. Otin radan vielä kerran, ja nyt kun osasin itsekin ohjata kunnolla, ei virheitä tullut. Mahtavaa!
Päälle päätteeksi pääsin vielä ohjaamaan Bondia (maxi1), vauhti ja kaarrokset ovat hieman toista kuin pikkukooikkereiden kanssa! :D
Huomenna on luvassa ensimmäiset näyttelytreenit Aurin kanssa, maanantaina taas tokoa ja agilitya sitten kun saan sinne jonkun esteavuksi. Pitänee houkutella Antti agilityorjaksi taas kerran ;)
 |
| Aurin uusi paras kaveri Raisa |
 |
| Auri & Raisa |
 |
| Autossa nukutaan yhdessä <3 |
 |
| Vastapesty ja -laitettu Sirius á la Sari S. Kiitos <3 |
 |
| TÄYSILLÄ! |
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Auri 16vk ja tokoilua
Auri täytti sunnuntaina 16vk ja sai siis viimeiset rokotuksensa. Tällä kertaa käytiin eläinlääkärissä Varkaudessa ja sainpa taas todeta, että Joensuussa on halvemmat hinnat. Sinne siis jatkossa, jos vain mahdollista. Joka tapauksessa Aurille laitettiin nelosrokote sekä raivotautirokotus, eli kaikki vaan kerralla. Eläinlääkäri vielä varoitteli, että pentu voi saada jonkinlaisen reaktion, varsinkin kun on kooikerhondje. Aurie i välittänyt piikeistä tuon taivaallista, eikä myöskän rokotusaineista. Pentu paineli menemään samanlaista vauhtia kuin ennenkin, eli nähtävästi mitään yliherkkyyksiä ei Aurikoisella ole.
Sen sijaan eläinlääkäri ja eläintenhoitaja olivat jännittäviä (sitten niiltä saikin nameja joka oli kivaa), vaakaa piti säikkyä ensimmäinen minuutti ja hoitopöydällä sitten Auri hoksasi, miten kamala lamppu oli kattoon laitettu. Siinä vaiheessa tosin nekin hirviöt unohtuivat, kun eläinlääkäri antoi Aurille herkkupaloja syötäväksi rokotuksen ajaksi.
Maanantai-iltana suunnistettiin Aurin kanssa perustokoon Varkauden koirakentälle. Siellä koirat jaettiin kahteen ryhmään, aloitteleviin ja osaaviin. Aluksi Auria jännitti toisten koirien haukkuminen, tyttönen on inhonnut toisten koirien haukkumista niin kauan kuin on minulla ollut. Namit kuitenkin maistuivat (ahne kun on), eikä Auri kauaa jaksanut toisista koirista välittää. Auri meni aloittelevien ryhmään, jossa harjoiteltiin toisten koirien ohitusta, katsekontaktia sekä luoksetuloa. Ohitukset menivät paremmin kuin hyvin, vaikka Auri ei minuun katsekontaktia koko ajan pitänytkään. Tärkeintä oli, etteivät toiset koirat kiinnostaneet tai pelottaneet.
Katsekontaktissa palkkasin Auria nameilla sekä lelulla, tosin lelupalkan jälkeen Auri sai aina hirveät juoksuhepulit ja viiletti korvat putkella ympyrää niin pitkälle kuin hihnaa riitti. Siispä jatkoin katsekontaktista palkkailua makkaranpaloilla, ja jätin lelun loppupalkaksi luoksetuloon, jossa Auri juoksi kuin tuulispää suoraan vetoleluun kiinni :)
Siriuksen kanssa otin pitkiä seuraamiskuvioita, liikkeestä seisomista ja maahanmenoa sekä kaukokäskyjä. Seuraaminen oli muutoin iloista ja tarkkaa, mutta täyskäännöksissä oli vähän väljyyttä. Jäävät liikkeet sujuivat mallikkaasti, eikä seisomisessakaan ollut moitittavaa vaikka kävelin Siriuksen taakse avoimen luokan tyyliin, ennenkuin palasin sivulle ja palkkasin.
Kaukokäskyissä maahanmenot olivat nopeat ja hyvät, istumaannousu on välillä jäädä vajaaksi - varsinkin murtunut jalka jää melko eteen, eikä Sirius vedä sitä tiivisti alleen. Pitää palkata Siriusta ylempää istumaannousussa, eikä vielä lisätä matkaa metriä kauemmas.
Loppuun otin Siriuksen kanssa lyhyen paikallamakuun (minä näkösuojassa) sekä paikallaistumisen. Kummassakaan liikkeessä ei levottomuutta tai asennonvaihtelua, eli tästä on hyvä jatkaa vähän vaativampiin harjoituksiin hiljalleen. Palkaksi Sirius sai makkaraa ja oman hihnansa riepoteltavaksi, ennekuin palattiin autoon.
Loppuun pakolliset kuvat (huonot seisotuskuvat, kamera on surkea ja kuvaaja myös) sekä Aurin mitat:
16vk: 7,2kg - 31,5cm
Sen sijaan eläinlääkäri ja eläintenhoitaja olivat jännittäviä (sitten niiltä saikin nameja joka oli kivaa), vaakaa piti säikkyä ensimmäinen minuutti ja hoitopöydällä sitten Auri hoksasi, miten kamala lamppu oli kattoon laitettu. Siinä vaiheessa tosin nekin hirviöt unohtuivat, kun eläinlääkäri antoi Aurille herkkupaloja syötäväksi rokotuksen ajaksi.
Maanantai-iltana suunnistettiin Aurin kanssa perustokoon Varkauden koirakentälle. Siellä koirat jaettiin kahteen ryhmään, aloitteleviin ja osaaviin. Aluksi Auria jännitti toisten koirien haukkuminen, tyttönen on inhonnut toisten koirien haukkumista niin kauan kuin on minulla ollut. Namit kuitenkin maistuivat (ahne kun on), eikä Auri kauaa jaksanut toisista koirista välittää. Auri meni aloittelevien ryhmään, jossa harjoiteltiin toisten koirien ohitusta, katsekontaktia sekä luoksetuloa. Ohitukset menivät paremmin kuin hyvin, vaikka Auri ei minuun katsekontaktia koko ajan pitänytkään. Tärkeintä oli, etteivät toiset koirat kiinnostaneet tai pelottaneet.
Katsekontaktissa palkkasin Auria nameilla sekä lelulla, tosin lelupalkan jälkeen Auri sai aina hirveät juoksuhepulit ja viiletti korvat putkella ympyrää niin pitkälle kuin hihnaa riitti. Siispä jatkoin katsekontaktista palkkailua makkaranpaloilla, ja jätin lelun loppupalkaksi luoksetuloon, jossa Auri juoksi kuin tuulispää suoraan vetoleluun kiinni :)
Siriuksen kanssa otin pitkiä seuraamiskuvioita, liikkeestä seisomista ja maahanmenoa sekä kaukokäskyjä. Seuraaminen oli muutoin iloista ja tarkkaa, mutta täyskäännöksissä oli vähän väljyyttä. Jäävät liikkeet sujuivat mallikkaasti, eikä seisomisessakaan ollut moitittavaa vaikka kävelin Siriuksen taakse avoimen luokan tyyliin, ennenkuin palasin sivulle ja palkkasin.
Kaukokäskyissä maahanmenot olivat nopeat ja hyvät, istumaannousu on välillä jäädä vajaaksi - varsinkin murtunut jalka jää melko eteen, eikä Sirius vedä sitä tiivisti alleen. Pitää palkata Siriusta ylempää istumaannousussa, eikä vielä lisätä matkaa metriä kauemmas.
Loppuun otin Siriuksen kanssa lyhyen paikallamakuun (minä näkösuojassa) sekä paikallaistumisen. Kummassakaan liikkeessä ei levottomuutta tai asennonvaihtelua, eli tästä on hyvä jatkaa vähän vaativampiin harjoituksiin hiljalleen. Palkaksi Sirius sai makkaraa ja oman hihnansa riepoteltavaksi, ennekuin palattiin autoon.
Loppuun pakolliset kuvat (huonot seisotuskuvat, kamera on surkea ja kuvaaja myös) sekä Aurin mitat:
16vk: 7,2kg - 31,5cm
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)