tiistai 22. toukokuuta 2012

Kaunistelua ja kiitoa

 Viime viikko aloitettiin maanantaina tokolla, tiistaina oli agilitya, keskiviikkona lepopäivä ja koirien pesu sekä föönaus. Torstaina oli vuorossa Mikkelin ryhmänäyttely sekä 7km harjulenkki päälle päätteeksi, perjantaina taas agilitya kera WaU:n muun porukan ja viikonloppu oltiikin sitten kaikessa rauhassa. Minä kyllä taisin olla väsyneempi kuin kooikkerit, jotka olisivat kauhea mielellään lähteneet lauantaiaamuna heti seitsemältä mukanani Helsinkiin hakemaan Anttia lentokentältä :)

Tokossa Aurinko teki taas parastaan luoksetulossa ja toisien koirien ohituksissa, minun vain pitäisi opettaa sille oikeatkin tokoliikkeet kun kerran ihan arkihommat sujuvat jo niin mallikkaasti. En vain uskalla tehdä sitä, koska pelkään opettavani Aurille jotakin väärin, pilaavani sen motivaation tai pahimmillaan koko koiran.
 Sama juttu agilityn suhteen, en ole uskaltanut aloittaa keppien enkä kontaktien opetusta, koska ajattelen koko ajan opettavani sille väärin. Myöskin uusien ohjaustekniikoiden opetus tuottaa hankaluuksia, vaikka Siriuksen kanssa osaankin ne ihan hyvin. Auri vain on niin paljon Siriusta nopeampi, ettei sen kanssa samat ohjaustekniikat samalla tempolla toimi.

 Siriuksen toko oli taas (liian) iloista, edisti seuraamisessa ja pomppi kaukokäskyissä istumaannoustessaan muutaman sentin joka kerta eteenpäin. Treeniä, treeniä! Ei siihen muu auta, ja täytyy kiinnittää huomiota omaan ohjaukseen, vietin korkeuteen sekä palkkaukseen. Miksi tuntuu siltä, että aina kun oppii koirankoulutuksessa jotakin uutta ja oikeasti hyödyllistä, koirankoulutuksesta tuleekin yhtäkkiä paljon hankalampaa?

 Tiistaina agilityssa oli mukana serkkuni Sami, joka ystävällisesti auttoi minua kantamaan esteitä ja jopa kuvasi meidän suoritukset radalla! Sen verran pitää sanoa, että Aurin kanssa sähläsin videon lopussa, en antanut sille käskyjä tarpeeksi ajoissa, joten miten se olisikaan irronnut eteenpäin? Tätä sitten harjoiteltiin ilman videokuvausta niin, että Sami toimi palkkaajana muurin takana ja minä vain annoin käskyjä Aurinkoiselle. Pieni irtoamistreeni siis :)

 Siinä siis ratapiirros, esteväli oli 6 metriä. Ja sitten linkit videoihin: Siriuksen rata ja Aurinkoisen rata. Hypyt olivat 35cm ja muuri medikorkeudessa.

 Torstaina otettiinkin aamusta suunta kohti Mikkelin ryhmänäyttelyä. Näyttelyyn oli ilmoittaunut 8 (5+3) kooikkeria, tuomarina toimi Jaana Hartus. Mittatikku oli ahkerassa käytössä, ja molemmat koiristani olivat keskikokoa suurempia (?). Tuota en kyllä usko, mutta Hartus sanoikin mittatikun olevan "vähän jotakin sinnepäin". Eli Sirius taitaa edelleen olla sen 40cm ja Auri 38-39cm.
 Toivoin Siriukselle kovasti viimeistä sertiä näyttelystä, että olisin saanut siitä vihdoin Suomen muotovalion ja voinut jättää missikehät sen kanssa sikseen, mutta ei irronut poitsulle sertiä. Toisaalta se olikin vasta toinen virallinen näyttely Titiuulle sen jälkeen, kun poitsu täytti 2 vuotta. Ei siis turhan ahkerasti näytelmissä käydä :D
 Aurille sen sijaan irtosi serti, yllättäen kyllä! On sillä niin vähän karvaa ja hapsuja (hyvälaatuista tosin se vähäinen turkki), että olisin luullut tuomarin huomattaneen niistä, mutta eipä arvostelussa lue yhtäkään sanaa turkin laadusta tai pituudesta.

 Sirius: AVO ERI1 (ei SA:ta)

 Erinomaista tyyppiä oleva, keskikokoa kookkaampi uros, jolla kokoon riittävä luusto. Hyvä täyteläinen runko. Varsin hyvä pää, reilu stoppi. Riittävät korvakorut. Kaula voisi olla aavistuksen pidempi. Hieman pysty olkavarsi, hieman täpliä raajoissa.

 Aurinko: JUN ERI1 SA SERT PN2

 Keskikokoa kookkaampi erinomaista tyyppiä oleva jäntevä, tasapainoisesti rakentunut nuori narttu. Erittäin hyvä pää, selvä stoppi. Hyvä tiivis ylälinja. Hieman lyhyt kaula ja varsin pysty olkavarsi. Joustava tapa liikkua. Hieman täpliä värityksessä.

  Ei hullummin mennyt meidän näyttely, olin supertyytyväinen molempien koirien tuloksiin ja varsinkin käytökseen! Pidin molempia välillä irti kehän ulkopuolella, hieroin Siriuksen kevyesti ennen kehään menoa ja saatiin eräs rodusta kiinnostunutkin ihastumaan rotuun entistä enemmän, kun sekä Sirius että Auri olivat kilpaa menossa syliin rapsutettavaksi :)

 Loppuun kuva Aurista serteineen sekä pari muutakin otosta. Perjantain agilitytreeneistä kirjoittelen myöhemmin, jos vaikka saisin ratapiirroksenkin siihen mennessä aikaiseksi.





tiistai 15. toukokuuta 2012

Pari päivää jolloin aurinko paistoi

 Harvassa olivat viime viikolla päivät, jolloin paistoi aurinko ja pystyi olemaan ulkona ilman, että vettä satoi kaatamalla. Yksi niistä päivistä sentään käytettiin agilityyn, kaksi muuta lämmintä päivää menivät joko muuten kiireisinä tai ilman kanto-/treeniapua, eikä agility aina yksin maistu. Eihän siinä saakaan edes kaikkia esteitä radalle.



 Viime treeneissä ei siis ollut mitään muuta kuin hyppyesteitä. Ajattelin ensin lisätä okserin tai muurin treeniin, mutta ajattelin pitää harjoituksen helppona ilman mitään "erikoisia" esteitä. Numeroilla merkityssä harjoituksessa oli ideana tehdä valssi 2-3 hypyn väliin sekä 4-5 hypyn väliin. Tässä pystyi myös tekemään persjätön, jos oli tarpeeksi nopea ja koira seuraa jo hyvin ohjausta.
 Aurin kanssa oli ensimmäisellä valssilla hieman kompurointia, koska en itse pysynyt Aurin vauhdissa mukana ja tein valssin ihan liian myöhään. Seuraava kerta sujui jo erinomaisesti ja tein rataa myös takaperin, että sain itselleni valssiharjoitusta molempiin suuntiin. Siriuksen kanssahan tässä ei ollut mitään ongelmaa, ehdin tekemään valssit ajallaan koska poitsu on sen verran Aurinkoista hitaampi.
 Kirjaimilla merkityssä radassa ajatus oli saada koira irtoamaan ja lukemaan ennakoivaa vartaloohjausta C-D hyppyjen välillä. Liian jyrkkää käännöstä ei ohjaajan kuitenkaan kannata tehdä, Sirius nimittäin livahti C- ja D-hypyn välistä tekemään E-hyppyä, koska luuli minun tekevän välistävetoa. Käännöksen täytyi olla riittävän loiva mutta kuitenkin minun tuli liikkua samalla, että koira pysyi vauhdissa.
 Aurin kanssa tämä harjoitus osoittautui yllättävän helpoksi. Harjoittelin ensin irtoamista narupallon perään kolmella hypyllä (A,B,C) molempiin suuntiin, jonka jälkeen lähdin tekemään harjoitusta. Auri ei juuri eteenpäinvientiä kaivannut, ainostaan käskytystä ja itse pystyi jo B-hypyn kohdalla aloittamaan kääntymistä. C-hypyssä jarrutin Auria äänellä (kis-kis-kis toimii meillä hyvin :D), jolloin se teki melko siisti käännöksen D:lle. Narupallo F-hypyn taakse ja voilá! On se vaan nopea ja iloinen agilitaaja :)

 Lisäksi nyt on ehditty käymään kahdesti perustokotreeneissä Varkaudessa. Auri on molemmilla kerroilla päässyt treenamaan muiden koirien kanssa, Siriuksen kanssa teen itsenäisesti hommia joko ennen tai jälkeen perustokoryhmää.
 Yleisimmät harjoitukset ovat toisten koirien ohittaminen, paikalla pysyminen istuen ja luoksetulo, joissa ei Aurinkoisen kanssa ole mitään ongelmia. Toisten koirien ohittaminen "vierellä" -käskyllä alkaa muistuttaa seuraamista melkein liikaakin, joten ehkä minun olisi aika opettaa Aurille ihan oikea seuraamispaikka ja -tiiviys omalla käskyllään.
 Ryhmäliikkeiden välissä harjoitellaan Aurin kanssa perusasentoa, maahanmenoa, seisomista, istumista, paikkamakuuta ja jääviä liikkeitä. Kisakunnossa ne eivät ole, mutta hitaasti siihen suuntaan edetään (Aurin mielestä voitaisiin edetä nopeamminkin...).

 Siriuksen kanssa jauhetaan edelleen AVO-luokan liikkeitä, asennonvaihdoissa Sirius liikkuu eteenpäin noustessaan istumaan - eli se pomppaa istuma-asentoon, eikä suinkaan nosta itseään etujaloillaan. Seuraamisessa ongelmaksi on noussut edistäminen, joka vaikeuttaa käännöksiä koiraan päin. Toisaalta on mukavaa että seuraaminen ja ylipäätään toko on Siriuksesta niin hauskaa, että pitää touhottaa, heiluttaa häntää ja röhistä liikkeitä tehdessään, mutta silti viretila saisi seuraamisessa olla vähän alempana. Tehotreeniä minulle, että osaan rauhoittaa koiran liikkeeseen ja antaa palkan oikeaan aikaan sekä oikeaan suuntaan!
 Positiivista ovat nouto, hyppy sekä jäävät liikkeet, tosin perusasento meinaa aina jäädä vähän väljäksi sekä vinoksi. Naksutinta kehiin, että saadaan perusasento tiiviiksi! Mutta toisaalta minulle juuri huomautettiin että Aurin perusasento meinaa olla vähän liiankin tiivis ja intensiivinen, kun pikkukooikkeri joutuu kääntämään päätään niin kamalasti sivulle että saa pidettyä huippukontaktinsa... ;)

 Loppuun taas vähän kuvapäivitystä keväiseltä pellolta aurinkoisena päivänä sekä pari kuvaa näyttelytreeneistä viikon takaa.





(c) Niina Koikkalainen

(c) Niina Koikkalainen

(c) Niina Koikkalainen






tiistai 8. toukokuuta 2012

Tehokkaita treenipäiviä

 Sunnuntain aloitin agilitytreeneillä WaUn kentällä Varkaudessa, tällä kertaa sain kantaa ihan itsekseni tarvittavat esteet kentälle joten rata oli sen mukainen. Auri aloitti tapansa mukaan hirveän hihnassa kiskominen ja kummallisen uikutuksen, kun se tajusin meidän menevä agikentälle.

 Treenin tarkoituksena oli irtoaminen suuntaan jos toiseen sekä putken hakeminen myös pimeästä kulmasta. Aurin kanssa treenasin ensin yksittäisenä esteenä sekä okseria että muuria. Okseri menee varsin mallikkaasti, mutta muuri ei mene ainakaan vielä ilman kunnollista ohjausta vaan pikkuakka pujahtaa helposti ohi. Muuri siis otetaan tehotreeniin, jota on onneksi helppo harjoitella myös yksin.
 Esteet olivat 35cm, okseri 25/40cm ja muuri medinä. Tein rataa myös takaperin, mutta silloin täytyy muistaa kääntää okseri toisinpäin. Rata oli melkeinpä suoraa juoksua, linjaus on hyvä muistaa, itse tein myös puolen vaihdon putken jälkeen.
 Sirius sähläsi ensimmäisellä kerralla omiaan, karkasi viimeisiltä hypyiltä okserille eikä kuunnellut ohjausta muurille päin ollenkaan. Lisäksi se karkasi pari kertaa lähdöstä, rämähti okserin päälle siitä hyvästä eikä osannut muka etsiä putken päätä. Ihme porsastelua Siriukselta, kehtasi vielä murmuttaa ja haukkua minulle kun hoputin sitä putkeen.
 Toisella kierroksella otin Siriuksen kunnolla haltuun ennen putkea ja heti 6. hypyn jälkeen, jolloin linjauskin alkoi toimimaan. Kolmas kierros menikin jo puhtaasti ja oli tauon paikka.
 Auri sinkosi pari kertaa okserin jälkeen suoraan hyppyjen ohi putkelle, jolloin otin 2 hyppyä sarjassa molempiin suuntiin. Samalla tuli harjoiteltua irtoamista, olin juuri käynyt ostamassa uuden narupallon Aurinkoiselle ja heti sille löytyi käyttöä :) Muutama toisto sitä, jonka jälkeen otin uudelleen alusta. Auri irtosi Siriusta paremmin niin hypyille ja putkeen, se haki putken pään suoriltaan ilman minkäänlaista kannustusta tai epäröintiä - saman varmuuden kun saisin vielä muillekin esteille :) Lopussa kinkkiseksi osoittatui yllättäen muuri, josta Auri luiskahti pari kertaa ohi kun yritin palkata sen heittämällä lelun muurin taakse. Aurille toimi tiukka veto 6. hypyltä muurille päin ja tarkka ohjaus muurin yli.
 Käänsin okserin toisinpäin ja tein radan myös takaperin molempien koohottimien kanssa. Sirius osasi jo homman, mutta ei keskittynyt okseriin vaan paukautti siitä kerran riman alas. Seuraavalla kerralla menikin jo puhtaasti.
 Auri teki radan takaperin paljon paremmin, lähdössä oleva muuri oli helppo ohjata oikein jonka jälkeen ei tarvinnut kuin huudella käskyjä ja linjata pikkuakka oikein ilman suurempaa ohjausta, Auri juoksi täysillä koko radan ihan itse :D

 Radan siivouksen jälkeen suuntasinkin näyttelytreeneihin, jotka pidettiin Gigantin parkkipaikalla. Sirius pääsi pyörimään kehässä niin isojen kuin pienienkin koirien kanssa, koska haluan opettaa sen kulkemaan kauniisti ilman, että se jaksaa olla niin mahdottoman ylpeä hännästään. Pientä edistystä on jo havaittavissa ;) Pöydällä Siriusta tuntui vähän ahdistavan tutkiminen, veti korvansa luimuun ja nojasi taaksepäin, vaikkei siinä seisominen tuottanut mitään ongelmia. Pitää treenata yksinkin Siriuksen kanssa pöydällä seisomista ja pyytä jokaista kylässä kävijää katsomaan sen hampaat. Tuskin tässä mistään suuremmasta on kyse, ellei sitten näyttelytreenien heiluva pöytä ollut syynä epävarmuuteen.
 Aurinkoisen kanssa ei ollut ongelmia pöydällä olemisessa, tutkimisessa eikä maassa seisomisessa. Liikkeissä sen sijaan on parantamisen varaa, Auri haluaa ehdottomasti katsoa minua silmiin kävellessään ja heiluttaa häntää vimmatusti. Tämäkin asia siis kotitreenaukseen. Onhan se ihanaa, että Auri tahtoo pitää minun kontaktia ja on hirvittävän iloinen, mutta siinä vääristyvät sekä ylälinja että etuliikkeet. Pitäisi kontaktia seisoessaan ja heiluttaisi häntäänsä siinä niin paljon kuin vain ehtii :D

 Tokohommista lisää seuraavassa päivityksessä, tänään on koirille tiedossa luultavasti pienet aksatreenit (yksin taaskin) sekä saunontaa. Siriusta pitää alkaa taas hieromaan säännöllisesti, alaselässä ja takajaloissa näkyy lihasjäykkyyttä, jota BoT-loimi vähän jo helpotti.
 Ja minulle itselleni on tiedossa kokovartalon lihastreeniä 3x/viikko, katsotaan millaiset lihakset minulla on kuukauden päästä ;)

perjantai 4. toukokuuta 2012

Lahti KV, leikkaus ja liitelyä

 Vihdoin ovat kaikki koirat kasassa. Aurikin lopetti juoksunsa, tosin seisoi ja olisi antanut astua 10. juoksupäivästä aina 20.juoksupäivään. Kyllä sitä itkua riitti Siriuksen osalta, kun toin hyväntuoksuisen nartun kotiin vähän liian aikaisin. Onneksi on koiraportit keksitty.

 Italiaanojen kanssa lähdettiin siis Lahden KV-näyttelyyn, samalla vietettiin viikonloppu Lahdessa Monsterosa -kennelin hoivissa ja jätin kooikkerit vanhemmilleni hoitoon. Tosin Lulan näyttelyynmeno peruuntui hännässä olleen patin takia, jota ensin luulimme rasvapatiksi tai tulehtuneeksi häntärauhaseksi. Patti kuitenkin kasvoi parissa päivässä suuresti ja muuttui kirkkaanpunaiseksi, jolloin Lula vietiin Lahdessa eläinlääkäriin joka leikkasi patin pois. Nyt on Lulalla tikit hännässä ja patti patologilla tutkittavana, ensi viikolla pitäisi tulla tarkempaa tietoa. Vielä en maalaa kauhukuvia seinälle, vaan pidän peukkuja pystyssä.
 Mytty kuitenkin pääsi esiintymään kehässä, tuloksena AVO EH. Esiintyminen olisi voinut olla parempaa, seisoi kyllä kauniisti mutta liikkuessa ei tuntunut ihan omalta, iloiselta itseltään. Toisaalta eipä Mytty ollutkaan tuomarin mieleen muutenkaan, kun katsoi voittajakoiria.
 Lisäksi pääsin esittämään Monsterosa -kasvattajan Heidin brassineidin, Aidan. Valioluokassa oleva Aida liikkui ja seisoi upeasti, heilutti häntää ja oli superiloinen. Tuomari palkitsikin Aidan ROPilla sekä CACIBilla. Heidi oli superiloinen ja saan kuulemma jatkossakin esittää ainakin Aipiaisen kehässä, mikäs sen mukavampaa :)

Mytty AVO EH

 Torstaina kävin pikaisesti treenaamassa agilitya kooikkereiden kanssa, tosin pääsivät Lula ja Vilikin tekemään helppoja juttuja. Tällä kertaa rakensin äitini kanssa hyppyradan, jossa oli lähinnä lähetyksiä ja takaakiertoa. Suuremmalla porukalla olisi saanut paremman radan aikaiseksi, mutta ehkä koirillekin oli hyväksi tehdä jotain helpompaa tauon jälkeen.


 Sirius teki tapansa mukaan varmaa jälkeä, teki käännökset hyvin ja riehaantui pussista. Renkaaseen se rämähti ensimmäisellä kerralla, ponnisti liian kaukaa ja kolautti päänsä. Mutta seuraavalla kerran Sirius muisti katsoa, missä kohtaa rengas on ja teki radan hyvällä vauhdilla. Otin kerran radan Siriuksen kanssa vielä takaperin (tosin pussin jätin silloin välistä), mikä tuntui olevan Siriuksesta vielä hauskempaa. Vauhtia tuossa koirassa saisi aina olla vähän enemmän sekä se voisi irrota paremmin (muillekin esteille kuin putkelle ja kepeille), mutta kaiken kaikkiaan hyvä suoritus :)
 Aurin kanssa tehtiin samaa rataa, tosin putkea ja rengasta otin sen kanssa itsenäisesti ja jätin ne radalla välistä. Pussi aiheutti ongelmia, tuuli pyöritteli pussia eikä Auri juossut siitä läpi ilman, että se näki edes vähän suuaukosta ulos. Tätä siis treenataan jatkossa avustajan kanssa.
 Rengas meni yllättävän hyvin oikeanlaisena, aikaisemminhan Auri on tehnyt ainoastaan maassa olevaa penturengasta, josta vain juostaan läpi. Muutama toisto molempiin suuntiin saatiin onnistumaan hienosti, ratavarma ei rengas vielä todellakaan ole mutta tämä olikin ensimmäinen kerta kisakorkealla renkaalla :)
 Rataa Auri meni hienosti, erityisesti suorilla painettiin täysillä. Käännökset ovat vielä hakusessa, eipä niitä ole kyllä treenattukaan kovin paljon. Putkeen Auri painuu mistä kulmasta tahansa, kun saman varmuuden saisi muillekin esteille. Eihän siihen auta kuin treenaminen, jota on ensi viikolla luvassa todennäköisesti kahdesti :) Rimat olivat 30cm, muuri oli medikokoinen ja palkkana viimeisiä päiviään vetelevä RoadKill-haisunäätä.

 Nyt luen Salme Mujusen toko- sekä saalistusviettikirjaa, kirjastosta tarttui mukaan myös toinen tokokoirakirja, naksutinkoulutusta käsittelevä opus ja Peetsan agilitykirjanen (johon suhtaudun vielä hieman epäillen Peetsan muiden koulutusmenetelmien takia). Jos vaikka saisin Siriuksen kisoihin kesällä ja Aurin sitten, kun se osaa asiat 90% varmuudella. Siihen voi mennä aikaa, mutta nyt on ainakin opuksia auttamassa asiaa :D