Surua ja sairastelua - jälleen kerran

 Tammikuun puolivälin tienoilla jouduin lopettamaan pienen harmaan talvikkoni (kääpiöhamsteri) Boon. Sille ehti kertyä ikää kunnioitettavat 2 vuotta ja 3 kuukautta, mikä on pienelle talttahampaalle paljon.
 Nyt Boon pieniä käpälänjälkiä seuraa pikkuruinen kullanruskea roborowski Einstein. Vaikka hamsterit eivät olekaan mitään seuraeläimiä, eikä niiden kanssa oikein voi tehdä mitään, on niissä kuitenkin oma huvinsa - myös koirille, joiden mielestä terraariossa oleva pieni karvapallo on oikein oiva TV (sekä tietysti melko hintava välipala).
 
 Siriuksen häntä parantui hyvin, pieni patti siihen jäi mutta se ei ainakaan ole tulehtunut ja vaikuttaa muutoinkin olevan tyhjä. Mutta. Eräänä aamuna huomasin, että Siriuksen siittimestä tulee verensekaista nestettä. Muutoin Sirius oli oma, reipas itsensä jolle maistui vesi, ruoka ja ulkoilu normaalisti.
 Soitin eläinlääkäriin samantien ja sain ajan iltapäivälle. Internetistä en tällä kertaa alkanut etsimään mitään diagnoosia, koska yleensä ensimmäisenä silmille iskeytyy sana syöpä ja siihen menee sitten mielenrauha. Jotain aavistuksia kuitenkin mahdollisesta vaivasta oli.
 Syy tähän veriseen vuotoon selvisi eläinlääkärissä: suurentunut ja todennäköisesti tulehtunut eturauhanen. Mitään kasvain- tai kystalöydöksiä ei onneksi ollut, mutta suolessa oli paljon ulostemassaa. Kastrointia eläinlääkäri ei ehdottanut, koska muitakin vaihtoehtoja hoitoon on. Sirius sai eläinlääkärissä Tardak -hormonipistoksen, kipulääkettä ja antibioottia sekä määräyksen Levolac -ulostuslääkkeeseen, jotta uloste pehmenisi ja tulisi ulos. Suurentunut eturauhanen on estänyt Siriusta kakkaamasta kunnolla, voi pientä poikaa!
 Kotiin sain antibioottia suoraan neuloissa (olen ollut toisen eläinlääkärin leikkausapulaisena), koska osaan piikittää koiran. Lisäksi Sirius sai Ypozane -nimistä hormonivalmistetta sekä nestemäistä kipulääkettä. Koko kuuri kestää viikon, ja lisäksi on käytävä jälkitarkastuksessa muutaman kuukauden päästä - tai aikaisemmin, mikäli oireet palaavat.
  Kysyin koiran liikuttamisesta eturauhasongelmia aikana, eikä eläinlääkäri (eikä myöskään eläinlääkäriharjoittelija, jonka harjoittelukoirana Sirius pääsi toimimaan) nähnyt estettä minkäänlaiselle liikunnalle, mikäli koira itse vain jaksaa. Siriuksella tosin on selvästi vähän tukala olla, varmasti on pylly ja eturauhanen kipeänä, kun sitä koetteli peräti kaksi eläinlääkäriä ja päälle päätteeksi isketään kauheita hormoneja kroppaan!

 Tardak -hormoni ei ole kemiallinen kastraatio, kuten monet koiraihmiset ainakin keskustelupalstoilla luulevat, vaan se alentaa hedelmällisyyttä ja sukupuoliviettiä hetkellisesti (kesto yleensä 3-4vk). Kemiallisessa kastraatiossa vaikuttava aine on eri kuin Tardak -hormonissa.
 Ypozane on melko uusi hormonaalinen valmiste koirien hyvänlaatuisiin eturauhasvaivoihin, joka estää testosteronin siirtyminen eturauhaseen ja näin ollen auttaa eturauhasta kutistumaan normaaliin kokoonsa. Ypozane voi hieman heikentää uroskoiran sukupuoliviettiä, mutta se ei vaikuta siemennesteen laatuun.

 Lisäksi nyt kun tarkemmin ajattelen, Siriuksella oli eturauhasongelmaan liittyviä oireita jo joulukuussa: se pissaili useasti isohkoja määriä (mutta vain ulos), kakkaaminen oli hankalampaa (teki useita pieniä kakkoja yhdellä lenkillä) ja pippelistä tuli kummallista vaalea töhkää (joka tosin oli hajutonta ja saattoi olla siemennestettä, koska Africalla oli joulukuussa juoksut). Myös takapää vaikutti Siriuksella normaalia jäykemmältä, yleensähän Sirius on edestä enemmän jumissa kuin takaa (murtuneen etujalan takia), mutta parilla viimeisemmällä kotihierontakerralla olen huomannut, että takapää on kireänä. Selvisipä syy näihinkin muutoksiin, ja ensi kerralla olen jo paljon viisampi tämän asian suhteen.

Siriuksen lääkearsenaali.

Hieman tokkurainen toipilas.

 Tasan ei tunnu menevän onnenlahjat eivätkä mitkään muutkaan asiat. Tuntuu pahalta lukea muiden onnistumisista, terveydestä ja menestyksestä koiriensa kanssa, kun itsellä tuntuu olevan koko ajan jompikumpi kooikkereista sairaslomalla.
 Välillä tuntuu, että olisi helpompi hyväksyä perinnölliset sairaudet, eikä aina vain tällaista huonoa onnea tai tapaturmia - joihin en voi vaikuttaa yhtään mitenkään!
 Yritän olla iloinen muiden puolesta ja muiden menestyksestä, mutta välillä se on ihan helvetin vaikeaa. Pitää vain purra hammasta, ei tässä ahdistuminen ja masentuminen auta.
 Jos vaikka meillekin Aurinkoisen ja Siriuksen kanssa tapahtuisi jotain aivan ihanaa tänä vuonna - ihan vaihtelun vuoksi.

Tänään kuitenkin olin hurja ja menin tekemään agilitya hallille saadakseni jotakin muuta ajateltavaa. Otin mukaan molemmat kooikkerit, koska tällä hetkellä minusta tuntuu pahalta olla erossa Siriuksesta. Tiedän, olen vähän liian tunteellinen noiden koohottimieni kanssa...
 Aurinko teki järkyttävällä innolla ja vauhdilla lyhyen radan kolmesti, jonka päälle treenattiin vielä kaikki kontaktit erikseen muutaman kerran ja otettiin keppitreeni molemmilta puolilta sekä molemmista suunnista ohjattuna. Syntymäpäivälahjaksi saatu lötkö-leijona on tällä hetkellä maailman-paras-lelu-laik-evör!
 Sirius ulvoi häkissä ja halusi tekemään, joten en voinut kieltää Titiuulta pientä treeniä. Hypyistä otin rimat kokonaan pois ja kontaktiesteet tehtiin erillisinä Siriuksen omalla vauhdilla. Radalla Sirius tuntui katsovan minua jotenkin kummissaan, kun minä hiimailin ja hölkkäisin ja ohjasin kauhean pehmeällä äänellä. Otin vielä toisen kierroksen tavallisella käskytykselläni ja lisäsin vauhtia, jolloin Siriuskin innostui ja juoksi ihan hyvää vauhtia ollakseen "sairaslomalainen". Narulelu sai huuditusta ja kuoli ihan varmasti Siriuksen käsittelyn jälkeen. Voi sitä riemua, minkä lyhyt ja helppokin treeni toipilaskoiran kanssa voi omistajassa saada aikaan!

Pikkurata 30.01.2014

 Toivon että seuraavassa blogitekstissä minulla on jotain iloisempaa kerrottavaa. Esimerkiksi se, että Sirius alkaa parantua ja treenit sujuvat kooikkereiden kanssa niin agilityn kuin rallytokonkin suhteen.
 Pitäkää peukkuja, koko lukijakunta!

Etelä-Savon tammikuu.

Pohjois-Karjalan tammikuu - ulkoilu sentään maittaa toipilaallekin!