tiistai 17. huhtikuuta 2012

Run, kooikers, run!

Pitäisi päivittää ahkerammin, muistaisi itsekin paremmin mitä on tapahtunut, mutta toisaalta ei meidän elämässä tapahdu mitään kauhean jännää. Ei ohjattua treenausta, kisoja, näyttelyitä, epiksiä, ei oikein mitään. Paitsi vähän kaikkea ikävää.

 Ensin minä olin kipeänä, yskä tällä hetkellä 4:ttä viikkoa. Sirius venäytti liukkailla lapaluunsa jonkun lihaksen lenkillä ja ontui murtunutta jalkaansa, onneksi vain pari päivää. Aurinko venäytti pari viikkoa myöhemmin sisäreitensä/nivusensa reviteltyään peilikirkkaalla jäällä. Tästäkin toivuttiin onneksi nopeasti levolla ja lämmöllä.
 Sitten Auri saikin pari ikävämpää kokemusta muista koirista, mitään suurempia ulkoisia vammoja ei tullut paria reikää lukuunottamatta, mutta tiedä sitten mitä sisäisiä traumoja akka kehittelee. Myös Sirius sai lenkillä osansa muista koirista, erityisesti irtokoiran röyhkeydestä. Tosin sillä kertaa kävi niin päin että karannut koira sai hammasta sekä niska-perse-otteen minulta.
 Jotenkin oma olo tuntuu riittämättömältä, vaikka tiedän etten pysty joka hetki omia koiriani suojelemaan kaikelta, enkä vaikuttamaan muiden koiriin. Mutta edelleen otan itse mieluummin hammasta kuin annan kooikkereiheni tulla enää yhtään reikää.

 Tokoa ollaan treenailtu kotioloissa, tarkoituksena oli mennä ilmaiseen perustokoon Varkaudessa mutta matkaan tuli mutkia (kuten Aurin hormonit). Kotona olen harjoitellut erityisesti perusasentoa ja siinä liikkumista. Itse siis käännyn 90' paikoillaan ja koiran tulee seurata perusasennossa perässä. Oikealle kääntyminen on molemmille selvästi helpompaa, koska siinä koiran tarvitsee käyttää enimmäkseen etukroppaa. Vasemmalle kääntyminen tuottaa vähän ongelmia, Auri suoriutuu siitä vielä Siriusta paremmin mutta luulen, että harjoittelu auttaa tähän :)
 Lisäksi Siriuksen kanssa ollaan hiottu kaukokäskyjä sekä liikkestä pysähtymistä, Auri taas opettelee luoksetulossa eteenistumista ja liikkestä maahanmenoa.

 Sitten otsikkoon, eli juoksemiseen. Kantava hanki on ehdottomasti koko talven (vai liekö kevättalvea) paras puoli: koirat irti pellolle ja menoksi! Oli ihanaa käydä aurinkoisina päivinä hangilla kävelemässä, eikä varsinkaan suolla (Vuotsinsuo, 440ha) tarvinnut huolehtia muista vastaantulijoista, toisista koirista tai liikenteestä.
 Seuraava juoksu oli canicrossaus, jonka päätin aloittaa koirien kanssa. Lähinnä opetan Auria vetämään ja juoksemaan edellä, Sirius keskittyy liiaksi seuraamiseen ja pitää mielellään katsekontaktia juostessa häntä heiluen. Juoksuvyötä minulla ei vielä ole, mutta molemmille koirille sentään hyvät y-valjaat ja Aurille joustava hihna. Sirius menee tavallisella hihnalla, koska se ei vedä kuin ainoastaan alamäessä. Nyt ollaan käyty juoksemassa vasta lyhyitä, noin 3km lenkkejä joiden päälle kuuluu alku- ja loppulämmittelyt sekä venyttely niin minulle kuin koirillekin. Aurinko on canicrossista tapansa mukaan ihan suunnattoman innoissaan, vaikkei vielä ihan tajuakaan että tarkoituksena on vetää valjaissa tasaisesti koko matkan eikä tehdä spurtteja vähän väliä.
 Viimeisin juoksu on Aurilla. Melkein päivälleen 7kk oli juoksuilla väliä, tällä kertaa ne alkoivat pääsiäispäivänä. Sirius on tapansa mukaan asiasta varsin tohkeissaan, tärppipäivät lähenevät kovaa kyytiä jolloin Auri pääsee vanhempieni hellään huomaan. Saa nähdä saanko sieltä taas takaisin valeraskaana olevan, muutaman kilon lihoneen pikkuakan takaisin :D

 Loppuun kuvapäivitys suolta, jossa myös Sari oli pehkoineen mukana eräänä aurinkoisena päivänä.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti