keskiviikko 24. elokuuta 2011

Agiliitelyä sateen tauotessa

 Kooikkereitteni uudet mittatilauspannat kolahtivat viime viikolla postilaatikkoon, suurkiitokset Gessi.fi -pantojen tekijöille!

 Agilitya on harrastettu melko ahkerasti, kerran viikossa olen päässyt treenaamaan molempien koirien kanssa mikä ei ole yhtään pahaksi. Syksystä kun ei taas tiedä, pääseekö treenaamaan ollenkaan, missä seurassa ja ennen kaikkea millä rahalla. Tervetuloa opiskelijan arkeen ja lomaankin, rahaa ei ole ikinä.
 Vettä on satanut enemmän kuin tarpeeksi eli ihan liikaa, pellot ovat mutavelliä ja vilja oppii kohta uimaan. Väliin on sentään mahtunut pari kuivempaakin päivää, jolloin on heti lähdetty koirien kanssa treenaamaan kentälle. Mukana ovat olleet joka kerta Sari ja Bondi -collie, pehkotyttö Raisakin on välillä ollut vieraileva tähti.















 Tämä on parin viikon takainen treeni: oma muunnelma radasta, jonka löysin internetin ihmeellisistä onkaloista. Teemana oli irtoaminen vaikka alussa koiraa pitääkin ohjata melko tiiviisti. Käsky esteen kiertämiselle on hyvä olla, itse käytän sanaa "taka", jolloin koira kiertää esteen taakse ja hyppää minuun päin. Helpotti alkua huomattavasti.
 Siriuksen kanssa esteiden 3-4 väliin tein valssin, jonka jälkeen linjasin kevyesti kohti 5. hyppyä, koira edelleen oikeassa kädessä ohjattavana. Taas valssi 7-8 väliin ja koiran vaihto vasemmalle kädelle. Loppu pelkkää revittelyä, kunhan pussin jälkeen muistaa itse ilmoittaa koiralle missä on ja suunnata kulkunsa kohti 11. hyppyä. Ei mitenkään erikoisen vaikea rata, mutta välillä on koirankin hyvä saada tehdä jotakin helppoa ja saada onnistumisen tunteita vähän lepsumminkin :)
 Auri pääsi revittelemään mutkaputkea ja kolme hyppyä, ei mitään erikoisia ohjauskuvioita tänään. Vaihdoin vaan välillä puolta, että joudun ohjaamaan Aurinkoista molemmilla käsillä. Pussia otettiin yksittäisenä esteenä pari kertaa kuten myös rengasta, josta pikkuakalla alkaa olla jo jonkinlainen hahmotus.

 Tällä viikolla treenattiin myös aksaa, peräti kahdella radalla joista kumpikaan ei ollut erikoisen pitkä tai hirvittävän vaativa. Putken nro 7 tilalle vaihdettiin kepit.














   Alussa pelkää juoksemista: 4-5 väliin tein sylkkärintapaisen, 6-7 väliin valssi (joka toimii Siriuksella melkein joka kohtaan), 13 hypyltä pieni haltuunotto ja hypyltä 16. tein kevyen niiston. Agilityohjaustermit tuntuvat nyt olevan itselläni hukasas, mutta ehkä ohjausidean tajuaa. Ja eihän kaikille koirilla toimi samat ohjauskuviot, mutta harjoitus tekee metsurin :)























 Toinen rata näytti tältä, 13. esteeksi otettiin vielä eka hyppy toiseen suuntaan. Ajatuksena oli lähinnä saada ohjaajan omat kuviot sujuvammiksi (minulla valssit, Sarilla persjätöt). Eli melkein joka kohtaan tällä radalla johon voi tehdä valssin, sopii myös persjättö - eli kauniisti sokkoleikkaus ts. sokkari.
 Esteiden 2-3, 4-5, 5-6, 8-9 ja 10-11 väliin valssit/persjätöt. Esteiden 6-7 välissä toimii meillä peruspyöritys koira oikeassa kädessä ja lähetys hypylle 8. jolloin itse ehtii (toivottavasti) putkelle. Mukava radanpätkä ja Siriuskin toimi oikein kivasti. Vauhtia oli ja asennetta kanssa, Sirius ehti jopa huutaa minulle lähdössä ennekuin ehdin kepeille vapauttamaan sitä :D
 Aurin kanssa tehtiin molempia ratoja 4-5 esteen pätkissä ja kepit jätettiin välistä. Aurin kanssa en millään ehdi valssia tekemään ellen ole rutkasti edellä, mutta onneksi pikkuakka ymmärtää jo vähän persjättöäkin, eikä enää sinkoile väärälle puolelle ohjattavaksi.  Hiekka oli täynnä kiivaita jarrustusjälkiä Aurinkoisen treenaamisen jälkeen, tiukat mutkat tulivat sille aina yllätyksenä vaikka kuinka yritin äänellä sekä kropalla kertoa, että "kohta käännytään, hidasta jo!". Täytynee opettaa Arskaselle putkijarru, eihän tästä muuten tule mitään kun koira painaa täysiä ohi ja yhtäkkiä sitten iskee jarrut pohjaan, kun tajuaa juosseensa väärään suuntaan :D

 Varkaudessa järjestettiin SEY:n match show, jonne osallistuin molempien koirien kanssa vesisateen valuessa niskaan. Aurinko ei tällä kertaa pärjännyt, sai pienissä pennuissa sinisen nauhan ja homma oli siinä. Sinisen nauhan saaneet putosivat suoraan pois jatkosta, eikä niille järjestetty omia kehiä.
 Sirius sen sijaan sai pienissä aikuisissa punaisen nauhan, oli pienten aikuisten 1. ja sen jälkeen vielä BIS2! Hieno pokaali, 4kg ruokaa ja iso kangaskassi herkkuja lähti kotiinviemiseksi komealle karvanakilleni :)

 Tokohommista kerron myöhemmin, jos vaikka niitäkin suorituksia saisi videoitua. Tässä linkki ystävysten kitashow'hun *klik*.




Uudet pannat

Sirius BIS2 <3

Rasvattu Aurinko



maanantai 15. elokuuta 2011

Agilitya ja Aurinkoisen (7kk) näyttelydebyytti

 Melkein meni taas kuukausi edellisestä blogipäivityksestä. Aksattu on kerran viikossa Sarin & pehkojen kanssa, toko on taas jäänyt vähemmälle kun aina on maanataille tullut muuta menoa, jolloin perustokotreenit Varkaudessa olisivat.
 Vähän olen kuitenkin Siriuksen kanssa tokojuttuja tehnyt, lähinnä perusasennon ja seuraamisen vahvistamista. Luoksetulon pysäytys kaipaa edelleen hiomista, stoppi meinaa valua vähän liian pitkäksi. Takapalkka ei nähtävästi ole tarpeeksi hyvä, että Sirius malttaisi kunnolla iskeä jarrut pohjaan. Vielä onneksi ehdin miettimään pari viikkoa, että ilmoitanko Siriuksen syyskuun tokokisoihin vaiko enkö. Kooikerhondjien tokomestaruuteen ei olla menossa, koska se on Lempäälässä eikä opiskelijana ole varmaa lähteä sinne asti räpeltämään tokoa, kun kuitenkin jännittäisin niin paljon että koko suoritus menisi penkin alle.

 Agilitya Sirius on tehnyt yllättävällä draivilla, huippunopea se ei vieläkään ole mutta aavistus on vauhtia tullut lisää. Siitä kertoo ehkä se, että Sirius liukui reilusti agiradalla olleelta pöydältä alas kun ei ehtinytkään pysähtyä :D Ainakin Sirius seuraa tasantarkkaan ohjausta ja sen kanssa onkin itse helppo opetella uusia ohjauskuvioita, kun koira ei sinkoile suuna päänä ympäriinsä jos sattuu tekemäänkin virheen.
 Aurinkoinen sen sijaan nimenomaan leikkii rakettia, kiitää radan päästä päähän ja pujahtelee putkiin heti kun silmä välttää. Toisaalta pikkuakka kuuntelee melko hyvin käskyjä, seuraa kropan liikkeitä ja hakee putken suun jo vähän pimennostakin. Helpoilla pätkillä olen ottanut valssia, persjättöä ja jaakotusta, vaikka välillä tuntuu etten itse ehdi Aurin edelle mitenkään! Sen verran nopea on Arska-neitinen, tai ainakin siltä minusta tuntuu :)
  Teemana ovat olleet tiukat käännökset ja linjaukset (Kaisa J:n treeniblogista löytyvät ratapiirrokset hakusanoilla, kiitokset!), joita varsinkin Bondin kanssa täytyy harjoitella ahkerasti. Siriuksen kanssa näissä ei ole ongelmaa, kunhan vaan muistan vedättää tarpeeksi ja tehdä vain mahdollisimman paljon valsseja sekä jaakotuksia, ettei Titiuun vauhti pääse hidastumaan/en itse ole koiran edessä. Kontaktit menevät keinulla ja puomilla puhtaasti jo vauhdillakin, pitäisi joku kerta saada sen verran porukkaa kasaan aksaamaan, että A-esteen saisi aikaiseksi kannettua radalle.
 Silvia Trkmanin radassa teemana oli irtoaminen, joka ei ole koskaan ollut Siriuksen vahvin puoli - ellei kyseessä ole iki-ihanainen putki.













 Rata ei ollut mitenkään erikoisen vaikea, kepeille vienti vaati kunnon linjausta jos koira ei osaa vielä hakea vaikeasta kulmasta oikeaa keppien aloitusta. Video radasta Siriuksen kanssa löytyy täältä, josta voi myös bongata Bondin sekä Aurinkoisen radanpätkät.

 Aurinkoisen debyyttinäyttelystä lyhyesti: Pirjo-kasvattaja ilmoitti Aurin Mikkelin ryhmänäyttelyyn, jossa tuomarina toimi Reia Leikola-Walden. Vähän jännitin miten Arskanen käyttäytyy uudessa paikassa, jossa on paljon koiria ja pitäisi vielä malttaa pelkästään kävellä kehässä sekä seisoa paikoillaan. Agilityn ja tokon tekeminen koira- ja ihmismassassa on ihan toinen juttu Aurin mielestä, kun siinä sentään tehdään jotakin!
Eipä siinä juuri mitään jännitettävää olisi ollut, Auri seisoi pöydällä sekä maassa kuin kokenut konkari, ravasi nätisti (alussa vähän haisteli maata) ja lopuksi yritti pussata sekä tuomarin että nauhat ojentavan kehäsihteerin :) Tuloksena hienosti ROP-pentu ja KP.

 Mittasuhteiltaan oikea, tasapainoisesti rakentunut pentu. Kookas. Erinomainen pää ja ilme. Hyvä kaula. Riittävästi kuolmautuneet raajat. Runko vielä kesken kehityksen. Rodunomaiset liikkeet ja ryhti. Erinomainen luonne.

 Että onhan se Aurinkoinen kaunis vaikkakin vähän korkea, mutta tärkeintä että kaikki intiaanit ovat kanootissa eli päässä on palikat paikoillaan! :)

Aurin mitat:
7kk: 39cm - 10,4kg

ROP-pentu, KP

Sirius kesäpusikossa


torstai 28. heinäkuuta 2011

Heinäkuun helteet

 Edellisestä päivityksestä vierähtikin melkein kuukausi. Syyksi voin sanoa vaikkapa kesätyön, joka tuntuu vievän enemmän aikaa kuin sen pitäisi. Aamu- ja iltavuorot vuoroittain vievät kaiken energian, eikä ajatuskaan meinaa päivän jälkeen enää kulkea. Viikonloput menevät melkeinpä nukkuessa ja koiria lenkittäessä, mihinkään muuhun ei aivotoimintaa riitä. Mutta tätä vuorottelua on enää päivä jäljellä, jos elokuussa ehtisi ottaa kaiken sen takaisin mitä ei heinäkuussa ehtinyt tehdä.
 Ja anteeksi omien ottamieni kuvien vähäisyys sekä huono laatu, kamerassa on jokin pahasti vialla!

Heinäkuun 14. päivä kuitenkin treffattiin ensin Aurinkoisen pentueveljen Romin (Muskettikoiran Xerome) ja Kaisun perheineen sekä Adyan (Bonita Laika V.D. Kooiker Hoeve) ja Anniinan kanssa. Meno oli villiä niin pihassa kuin rannallakin, jossa Aurinkoinen uskaltautui jopa kahlailemaan Adyan perässä. Romi yritti lähinnä astua siskoaan heti tilaisuuden tullen, hippaleikit sentään sujuivat ;) Loppuillasta tyttösille tuli vähän kärhämää jostakin, molemmat alkoivat olla väsyneitä mutta pelkällä ärähtelyllä selvittiin tilanteesta. Kotona Auri malttoi jopa levätä hetken, ennenkuin aloitti leikkimisen Siriuksen kanssa jonka jälkeen vuorossa oli lelujen heittelyä ja raatelua itsekseen.
 Mukaan muutama kuva pentujen leikeistä, tosin Romi lähinnä yritti astua Auria ja tytöt painivat sekä juoksivat kahdestaan. Kuvat on ottanut Anniina Korjus, Romia seisottaa blogittaja itse :)




 


























Samaisena viikonloppuna pääsin pitkästä aikaa treenaamaan agilitya pienellä porukalla Varkauteen. Sari tuli pehkojensa Bondin ja Raisan kanssa mukaan, samoin Niina ja nahkat Nuray sekä Tesni. Teemana oli haltuunotto sekä taakakierrot, kontaktiesteeksi valittiin keinu. Ratapiirros on muunnelma netistä löytämästäni radasta, vaativuudeltaan ehkä 2-luokan tasoa.


 Lähdin radalle Siriuksen kanssa metrin etumatkalta, kolmosen jälkeen tiukkaa taka-taka-taka -käskysarjaa että sain Siriuksen kiertämään esteen. Kuutoshypyltä Sirius sinkosi putkeen pelkällä käskyllä, vaikkei putken suu ollut näkyvissä vaan koiran piti itse hakea putki. Putkelta haltuunotto (tai putkijarru, miten vaan) ja kierokäsky kasihypylle. Kepit menivät Siriukselta mallikkaasti. Myös renkaalle para-agikooikkeri irtosi pelkällä suullisella käskyllä. Keinulla otti hyvin kontaktit käskystä ('koske') ja loppurata olikin pelkkää läpijuoksua, koska Sirius seuraa tarkkaan ohjausta eikä irtoa kovinkaan kauas, puhumattakaan siitä että lukitsisi esteet itsenäisesti ilman lupaa.
 Valssit tein 9-10, 10-11 ja 13-14 väliin. Siriuksen kanssa persjätöt ja leikkaukset kannattaa jättää tekemättä, se vaan hidastaa koiraa ja tekee sen epävarmaksi siitä, mihin päin ollaakaan seuraavaksi menossa. Valssilla saan Siriuksen vedettyä mukaan helpommin, kannustamaan sitä ja pitämään katsekontaktin, joka on Titiuulle tosi tärkeä juttu :)
  Lisäksi pääsin myös ohjaamaan sekä Bondia että Nurayta, kaikki tuntuivat tosi erilaisilta ohjata; Bondi on suuri uros, jolla on suuret loikat ja suuret kaarrokset. Nuray taas kääntyi vaikka yhdellä tassulla ympäri, juoksi täysillä ja valkkasi esteen itse, jos ei ohjannut tarpeeksi tarkasti.
 Ja tietysti myös Aurinkoinen pääse kokeilemaan agilitya. Otin Aurin kanssa radan putki- ja hyppyhässäkkää melko mielivaltaisesti, pisin pätkä sisälsi 9 estettä. Auri sinkoilee hyppyjen välistä kuin nuoli, ihan siivekkeitä hipoen jos ohjaan sen käännökseen. Putkista mennään täydellä vauhdilla ja kovalla ryminällä, agility sai tällä kertaa jopa aikaiseksi pientä vingahtelua ja haukahduksen, kun Aurin piti saalistaa minua sekä haisunäätälelua niin kovasti :D
 Pikkuakka painelee melkeinpä niin kovaa kuin pitkistä kintuistaan pääsee, ja seuraa jo ohjausta ainakin vähäsen. Seuraavaksi voisin opettaa pari uutta estettä (pussi ja rengas ilman kehikkoa), ja keskittyä helppoihin ohjauskuvioihin. Kontaktiesteet ja kepit ehditään opetella sittenkin, kun Aurikoinen on vähän vanhempi ja kehittyneempi (ja kunhan saadaan joku avustajaksi kontaktien opetteluun!). On se vaan ihana pikku ritsanen, toivottavasti sama asenne säilyy agilityssa aina.

Viime viikolla oli kooikertapaaminen Kuhasalossa. Mukana olivat minun, Antin ja meidän kooikkereiden lisäksi Tampereelta tulleet Tuffe (Oakmeadow's Simply Perfect) ja Tanja sekä hänen serkkunsa pienen Brandy-pomeranianuroksen kanssa, Tico (Milfeddyg Magnat Emily) ja Kati sekä Henna, Aada, Anniina ja Adya.
 Urokset olivat siististi keskenään, eivät juurikaan toisiaan edes huomanneet vaan touhusivat omiaan; Tuffe haki Aadan heittämiä keppejä järvestä ja Sirius nuuskutteli ympäriinsä. Tico tuli paikalle vähän myöhemmin ja olisi kovasti tahtonut leikkiä kaikkien kanssa, olipa sitten kyseessä uros tai narttu.
 Aurinkoisella ja Adyalla oli ihan omat leikit keskenään, välillä piti juosta kilpaa, varastaa toisen keppi suoraan suusta ja kahlata yhdessä aallokkoon. Toivottavasti tytöt pysyvät kavereina jatkossakin, sen verran hauskaa katsottavaa on Aakkosten leikit :)






Auri ja Adya, takana uimari-Sirius

Sirius ja Aurinko, joka varasti kepin

Adya ja Aurinko, joka varasti toisenkin(!) kepin

Koirakuiskaaja Aada, Tuffe, Adya ja Aurinko

Märkä Arskanen













Kaunis Aurinko auringonlaskussa






























































 Ja saihan Auri uudenkin ystävän: brassityttö Sodan (Batida de Coco da Pedra Filosofal), joka oli koiralaumansa sekä omistajiensa Kari ja Heidin kanssa käymässä siskoni luona. Aluksi pikkuakkojen välillä oli ihmeellistä kyräilyä ja arastelua, mutta yhtäkkiä yhteinen sävel löytyikin, jonka jälkeen Soda ja Auri juoksivat pihalla peräkkäin, painivat ja söivät samaa luuta. Nähtävästi päättivät kerralla ruveta bestiksiksi, Heidi sanoikin että Soda saa jatkossa tulla minulle hoitoon, kun Aurinkoisen kanssa oli niin mukavaa :D

 Aurinkoisen mitat:
 26vk (6kk): 36,5cm - 9,1kg
 28vk (6,5kk): 37,5cm - 9,4kg



















torstai 30. kesäkuuta 2011

Pikapäivitys (virheiden muokkauksineen...)

 Siriuksen ja Aurinkoisen kanssa olen käynyt pelkästään perustokotreeneissä. Näyttelytreenit ovat jääneet, koska sunnuntaille on aina ollut jotakin muuta menoa jolloin näyttelyharkat olisivat Varkaudessa. Agilitya ei itsekseen juuri ole kehdannut harrastaa, katsotaan milloin päästään seuraavan kerran treenaamaan.

  Tokossa on molemmissa koirissa huomattavissa edistystä: Aurille olen alkanut opettaa perusasentoa takaakierrolla, joka on yksinkertaisesti minulle helpompi tapa opettaa. Takapuolen heitto viereen on itselleni vaikeampi, en saa vedettyä koiraa kädellä oikeaan asentoon, vaan koira jää vinoon tai tulee liian kauas.
 Nyt olen liittänyt 'seuraa' -käskyn liikkeesseen, Auri seuraa vieläkin kättä mutta alkaa jo tarjota takaakiertämistä. Oikea istuimiskohta ei vaan vielä ole Aurinkoisella hallussa, mutta ei tässä kiire olekaan.
 Odottaa pikkuakka osaa istuen, maaten sekä seisten, matkaa on pisimmillään ollut 15m ja aikaa minuutin verran. Mitä pidempi matka, sitä lyhyempi aika että suoritus varmasti onnistuu. Myöskin luoksetulo paikaltaan onnistuu Aurilla, luoksetulo on vielä tosin pelkkää riemuhepulia suoraan vetoleluun kiinni. Tokomaista luoksetuloa aletaan harjoitella sitten, kun perusasento on kunnossa.
 Toisten koirien ohitukset sujuvat hirmu hienosti, Aurinkoinen on katsekontaktissa melkein koko ajan ja kävelee kauniisti jalan vieressä vaikka matkaa on kymmeniä metrejä. Aikamoinen pikkuakka miulla!



 Siriuksen kanssa ollaan jatkettua avoimen luokan liikkeiden hiomista edelleen, nouto alkaa näyttää oikein hienolta, samoin hyppy. Kaukkareissa on vielä haparointia, istumaannousu jää vähän vajaaksi edelleen eikä se ole kovin nopea. Maahanmenossa ei ole minkäänlaisia ongelmia. Luoksetulon pysäytys meinaa vähän valua, täytyy ottaa järeämmät otteet käyttöön (eli pallo) jolla voi helposti palkata Siriuksen taakse heti pysähtymisestä :)


Aurinkoinen täytti sunnuntaina 28vk eli 5,5 kuukautta. Viimeinen hammas irtosi viikko sitten, purenta on edelleen leikkaava ja rautahampaat ovat hyvällä vauhdilla tulossa.


 Aurin mitat, 25vk: 8,6kg - 35,8cm




Tosiystävyyttä rakkaudella.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Kesäkuun alku

 Kahdessa viikossa ehdittiin juhlia ylioppilasjuhlat, pyörähtää koiranäyttelyssä, tokoilla, kärsiä moottoripyöräonnettomuudesta (omaishoitajana) ja käydä mätsäreissä.

 Italianvinttikoira Lula kävi Pieksämäen KR-näyttelyssä esiintymässä nuorten luokassa Markku Kipinälle. Tuloksena oli NUO ERI1, ei hullummin mutta SA jäi taasen saamatta. Ehkä sekin joskus vielä tulee.
  Aurinko oli mukana turistikoirana, ja treffattiin Pirjo-kasvattajaa sekä muita kooikkereita omistajineen jotka olivat paikalle ilmoittautuneet. Auri olisi halunnut leikkiä suurimman osan kanssa, teki näyttelyjuttuja Pirjon kanssa, joi kaikista eteensattuvista vesikupeista, karkasi sileäkarvaisten collieden kehään, söi maasta kaiken syötäväksi tarkoitetun ja kellisteli helteessä. Eräs kooikkerikaveri sanoikin, että oltiin Aurin kanssa positiivinen yllätys - mikäs sen mukavampaa kuulla... :D

Tokossa ollaan käyty jokainen maanantai, Sirius parantaa joka kerta avoimen luokan liikkeitä. Luoksetulon perusasennossa vieläkin väljyyttä, mutta paranemaan päin. Kapulan Sirius palauttaa jo hitaalla laukalla, siihen vielä tarvittaisiin lisää nopeutta. Kaukokäskyjen istumaannousu on tullut terävämmäksi, murtunut jalka jättää liikkeen hieman vajaaksi toisinaan, mutta minkäs sille mahtaa. Seuraaminen ja jäävät liikkeet ovat mielestäni priimatavaraa!
 Aurinko harjoittelee ohituksia, luoksetuloa, odottamista eri asennoissa ja uutena liikkeenä sivulletuloa. Saatan vaatia pennulta liikaa liian nopeasti, koska Sirius osaa jo hommat ja Aurinkoinen ei. Toisaalta muutamat 5kk vanhat pennut osaavat paljon enemmän tokoliikkeitä kuin Sirius, mikä on minusta suuruudenhulluutta. Mutta minä olenkin melko laiska harjoittelemaan mitään, kerran viikossa riittää mainiosti. Nähtävästi silläkin saa tuloksia, onhan Siriuksella sentään TK1 ja BH-koe suoritettuna :)

 Torstaina 16. kesäkuuta VarPS järjesti match show'n VekaraVarkaus -tapahtuman yhteydessä. Osallistuin molempien koohottimien kanssa kehiin, tuli taas hieman kiire vaihtaa koiria kun pienet pennut ja pienet aikuiset olivat samalla tuomarilla ihan peräkkäin. Aurin kanssa jännitin ihan älyttömästi, enkä edes tiedä minkä takia. Auri sai kuitenkin punaisen nauhan ja sijoittui sitten kolmanneksi, tuomari sanoikin minulle että jännitit ihan liikaa, joka näkyi sitten koirassakin. Kaunis keltainen ruusuke ja nameja saatiin kuitenkin.
 Siriuksen kanssa hommat menivät rennommin, jätkä esiintyi ja juoksi mainiosti (korkeaa hännän kantoa juostessa lukuunottamatta...), sai punaisen nauhan ja voitti pienet aikuiset! BIS-kehässä pyöri jos jonkin kokoista ja näköistä koiraa, kuitenkin koohotin pisti sen verran tuomareiden silmiin, että sijoitukseksi saatiin hieno BIS4 komealle Titiuulle!
 Päälle päätteeksi osallistuin Siriuksen kanssa kilpailuun, jossa koiran piti syödä nakki vesikupista mahdollisimman nopeasti. Sirius tekaisi koko illan parhaan ajan, 3 sekuntia! Lähdin mätsäristä 3 lahjakassia rikkaampana ja kahden hienon kooikkerin kanssa :)

 Lauantaina 18. kesäkuuta osallistuin ensin Siriuksen ja Aurin kanssa VekaraVarkauden rotuparaatiin, jossa esiteltiin eri koirarotuja. Mukana oli myös kooikerhondje Severi 5kk (Estaika's -- ? Seedan ja Rommin jälkeläinen, eli Aurinkoisen serkkupoika). Hyvin oli näinkin harvinainen rotu edustettuna paraatissa!
 Rotuparaatin jälkeen alkoi taas match show. Aurinko esiintyi paremmin kuin torstaina, osasyynä varmasti se että itse maltoin olla rauhallisempi. Tuloksena pienten pentujen PUN1. Auri pääsi vielä Best In Show -kehään, jossa tyttönen esiintyi edukseen ja sai BIS2 -tuloksen! Kauniskaunis Aurinkoinen! Palkinnoksi ruusukkeita ja iso ruokasäkki. Sirius sai myös punaisen nauhan, mutta ei päässyt sen pidemmälle tällä kertaa vaikka herkkupussi saatiinkin kiitokseksi osallistumisesta.
 Nähtävästi miun koohottimet menestyvät vuorotellen, toivottavasti muissa lajeissa mennään enemmän koulutuksen määrän ja laadun mukaan eikä pelkällä tuurilla... :D

Sirius pienten aikuisten PUN1 BIS4

Aurinko pienten pentujen SIN1 BIS3

Aurinko pienten pentujen PUN3

Aurinko pienten pentujen PUN1 BIS2

Pakollinen pärstäkuva!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Pentutapaaminen, näyttely ja helle

Vähän yli viikkoon on ehtinyt käydä vaikka missä. Minä kävin Joensuussa tekemässä kirjatentin, jolloin kooikerit jäivät Antille hoitoon. Hyvin oli päivä kuulema mennyt, vaikka olivatkin joutuneet olemaan yksin Antin ollessa töissä. Kumpikaan ei ollut itkenyt minun perääni, Sirius oli huokaillut eteisessä ja käynyt minun kenkieni päälle nukkumaan, Aurinko taas oli ihan tapansa mukaan syönyt luuta, leikkinyt sukalla, repinyt pahvia, kerjännyt ruokaa, syönyt ruoanmuruja ja roskia, tunkenut Antin syliin ja paininut sängyllä lelun kanssa.

 Torstaina käytiin sitten agilitykentällä tekemässä ihan oma treeni itsekseen. Sirius oli vähän hidas, jotenkin motivaatio oli hukassa eikä koira tehnyt alussa kovinkaan iloisesti hommia. Otin radan kaksi kertaa molempiin suuntiin, ja alkoi se Siriuskin kulkea paremmin. Yleensä Sirius tekeekin isossa porukassa rataa paremmin, se tuntuu jotenkin virkeämmältä ja motivoituneemmalta. Jatkossa käydäänkin siis vaan porukassa treenaamassa ihan senkin takia. Virheitä ei Siriukselle kuitenkaan tullut, luki hyvin ohjausta mutta vauhti oli melko huono.
Auri pääsi tekemään lopuksi hyppyjä rimat maassa ja S-putkea, meinasi minulta loppui henki kesken juoksemisen (kiitos flunssalle sekä Aurin piiiitkille jaloille) ja sormet samoin. Pikkuakalla on vielä vähän huono tähtäys vetoleikeissä ja namien kanssa Aurinko sekoittaa myös sormet nakkeihin...
 Ratapiirros löytyi Ninka R-K:n blogista, kiitos!













 Lauantaina suunnattiinkin sitten auto kohti Lempäälää, päämääränä Bella Belleza's -kennel. Mervi päätti pitää D-pentueen tapaamisen nyt, kun jälkikasvu on 10kk ikäinen. Paikalle oltiinkin saatu koko lauma omistajineen, paikalla pyöri siis yhteensä 9 (Sirius, Cindy, Bella, D-pentua ja Auri) kooikerhondjea!
 Paikanpäällä käytiin yhdessä  metsälenkillä, syötiin ja juotiin, sekä katseltiin koirien leikkejä. Kaikki esittelivät temppukokoelmansa, vaikka toiset kooikerit kiinnostivatkin välillä omistajaa enemmän ;) Itse vedin porukalle näyttelytreenit ja annoin vinkkejä näyttelyjuttuihin, vaikka en itsekään mikään kovin kokenut konkari niissä hommissa ole.
 Kovasti ihastelin pentujen luonteita, Dellaa lukuunottamatta kaikki tunkivat syliin pussailemaan. Della oli selvästi ujompi ja vähän pidättyväinen, sain kuitenkin ihan rauhassa katsoa pikkutytön hampaat ja tutkia muutenkin, ja Dellakin heilutti häntäänsä. Vappu (Dicha) oli aloittanut näyttelyuransa saaden PEK2:n, esiintyminen olisi kuulemma voinut olla parempaa, mutta sitähän voi aina harjoitella! Miki (Dici) oli käynyt Kooikerhondje yhdityksen järjestämässä pentupäivässä ja aikoi mennä agilityn alkeiskurssille. Kovasti ehdottelin myös muille perustokoa, agilitya ja kisatokoa, intoa pennuilla ainakin näkyi riittävän!
 Kuvia en ole vielä saanut, mutta niitä toivottavasti ilmestyy blogiinkin jossain vaiheessa. Kauniita olivat kaikki pennut, Sirius oli periyttänyt päänsä ja ilmeensä 3:lle pennuista. Samoin väritykset olivat hyviä, mutta yllättävän pieniä (alle 40cm) olivat kaikki pennut. Onhan niillä vielä aikaa kasvaa vuoden verran, mutta tuskinpa mitään jättiläisiä silti on luvassa.

 Sunnuntaina Lula pääsi Varkauden KR-näyttelyyn. Ensimmäinen virallinen tulos oli NUO EH. Arvostelu oli muutoin erinomainen, mutta Lula oli tuomarin makuun turhan pieni ja kuono oli liian hento. Lula esiintyi kuitenkin kauniisti tuulisesta ja koleasta säästä huolimatta, sekä antoi tutkia itsensä hienosti vaikka paikalla oli myös tuomariharjoittelija. ROP oli Py's Lemonchello, komea musta uros jota Mytylle kaavailtiin ennen silmäsairautta...
 Aurinko pääsi turistiksi näyttelyyn mukaan, ensimmäiset pari minuuttia Auri käveli karvat pörhössä ja tuijotti ihmeissään toisia koiria. Pian se kuitenkin rentoutui, alkoi etsiä maahan pudonneita herkkuja (löysi mm. lehmänmahaa, koirankeksin, jäätelöä ja makkarapaperin) ja tahtoi leikkimään italianvinttikoirien kanssa. Käytöksensä puolesta Auri olisi ansainnut vaaleanpunaisen nauhan ja ruusukkeen :D

 Maanantaina käytiin taas perustokoryhmässä: Aurin kanssa harjoiteltiin ohittamista, katsekontaktia ja luoksetuloa. Ohittamisessa maassa olevat hajut kiinnostavat enemmän kuin kontaktinpito, onneksi myöskin toiset koirat jäävät tuoksuille toiseksi. Paikallaan ollessa katsokontakti on erinomainen, Auri hakee sitä heti kun tajuaa namia olevan tarjolla. Vaikka olen liittänyt käskysanan "katse", Auri on sitä mieltä ettei kävellessä voi katsella silmiin. Harjoitusta kaivataan tällä saralla.
Luoksetulossa toiset koirakot menivät kujaksi ja Aurin piti juosta siitä läpi minun luokseni. Tokovetäjä kysyi, että uskaltaako hän päästää kokonaan irti vai laitetaanko liina varmuuden vuoksi. Siinä mitään liinoja tai hihnoja tarvittu, Auri juoksi täyttä päätä syliini kutsun kuullessaan ja iski vetoleluun kiinni. Taitava aurinkoinen pentuni!
Siriuksen kanssa otettiin avoimen liikkeitä: nouto, hyppy, seuraaminen ja luoksetulon pysähdys. Seuraaminen oli hyvää, Sirius edisti välillä koska oli niin kauhean innoissaan päästessään tekemään. Muutama täyskäännös ja pysähtyminen palauttivat Siriukselle mieleen oikean seuraamiskohdan.
 Luoksentulossa Sirius tuli alkupätkän vähän liian hitaasti, mutta laukalla kuitenkin. Pysähtyi hyvin ja palkkasin koiran taakse lelulla. Otin läpijuoksuja muutaman kerran, sivulletulo on Siriukselta unohtunut ihan totaalisesti. Joka kerta perusasento meni pitkäksi, ja Sirius istui etuviistossa eikä jalan vieressä. Tätä tahkottiin metrin luoksetulomatkalla, kunnes tuli onnistunut suoritus.
 Avoimen hyppyä ei juurikaan olla treenattu, eikä nähtävästi sen suuremmin tarvitsekaan hioa liikettä. Sirius lähtee hyvin hyppyyn, kääntyy heti hypyn takana ympäri ja istuu käskystä samantien. Luoksetulokutsulla Sirius hyppää samaa reittiä esteen yli ja tulee perusasentoon. Jes!
 Lisäksi nouto puukapulalla onnistui vihdoinkin hyvin! Ensimmäiseksi annoin Siriukselle kapulan ja kutsuin sen matkan päästä luokse. Tämän jälkeen otettiin pari kertaa oikeaoppisesti heitolla, ja Sirius lähti iloisesti sekä palauttikin noutokapulan laukalla! Tästä innostuneena kokeilen hyppynoutoa ja Siriushan haki ihan oikea oppisesti! Yksi onnistunut suoritus tästä riitti ettei mene pilalle koko homma, ja palkkasin koiran kunnon vetoleikillä. Jos vielä ne kaukkarit saisi kuntoon, niin oltaisiin suunnilleen kisavalmiita.

 Aurin mitat, 20vk: 7,9kg - 34cm, irronneita hampaita 12kpl

Kooikerit saunassa, kuvaajana Helena (äitini)



Kesä on ihanaa!


Auringonpalvojat

maanantai 23. toukokuuta 2011

Kuulumisia

 Ensimmäiset ja toisetkin näyttelytreenit ovat Aurin kanssa takanapäin, hienosti meni molemmilla kerroilla. Näyttelytreenien vetäjä (chihukasvattaja) oli innoissaan saadessaan kooikerhondjen ryhmäänsä, ekalla kerralla hän kehui kun Auri antoi katsoa niin hienosti pyödällä (ahaa, ongelmana oli siis pelkästään maassa tutkiminen!). Toisella kerralla vetäjä povaili Aurista näyttelytähteä, nyt kun liikkuminenkin alkaa olla jotakin muuta kun kehän keskelle vetämistä tai hirmuisia jänisloikkia ylös-, eteen- ja taaksepäin. Seisominen on Aurin vahva puoli, pikkuakka napottaa vaikka maailman tappiin namin edestä. Pientä asettelua tosin minä saan vielä tehdä, takajalat sojottavat kuin sahapukilla tai venyvät kauas taakse. Harjoittelua tarvitaan siis vielä.
Ja maanantain perustoko jäi välistä rankkasateen takia, ei huvittanut lähteä kastelemaan itseään eikä koiriaan. Eikä siellä ketään treenamassa tainnut ollakaan, ei edes vetäjiä.

 Mutta tuotti näyttelyharjoittelu jotain tulostakin, keskiviikkona 18.5. käytiin Juvalla match showssa. Tuomarina oli Paavo Mattila, jolle kävin esittämässä Aurin (pienet pennut) ja Siriuksen (pienet aikuiset). Sirius sai punaisen nauhan ja putosi niukin naukin pois jatkosta. Poitsu kuitenkin esiintyi hienosti, Mattilan lyhyt suullinen arvostelu: " Hieman jyrkkä otsapenger, mutta kaunis ilme. Hyvät raajat, erinomainen turkki ja väritys, liikkeessä vähän korkea häntä mutta liikkeet erinomaiset. Miellyttävä luonne."
  Auri sai sinisen, voitti siniset pennut ja sijoittui BIS-kehässä kolmanneksi! Kotiinviemisiksi aurinkoinen pentu sai kaksi pokaalia, kaksi leluja ja kaksi pussia herkkuja, joista riitti jaettavaksi Siriuksellekin. Mattilan suullinen arvostelu Aurista: "Kaunis, tasapainoinen pentu. Hyvät rungonmittasuhteet, seisoo kauniisti. Hyvä luonne."
 Menestys oli hyvää, mutta tyytyväisin olen kuitenkin kooikkereitteni (erityisesti Siriuksen) käytökseen mätsärissä. Sirius on varma ja tasainen, eikä rähise tai pelkää toisia koiria tai ihmisiä. Sirius vaan hengailee mukana :D
 Auri sen sijaan päätti haukkua parille koiralle, jotka tunkivat röyhkeinä naamalle tai jotka huutelivat neidille ensin. Ojensin pentua tästä napakasti, jonka jälkeen tehtiin muutama toisen koiran ohitus namipalkalla. Tämän jälkeen taisi Aurillekin muistua mieleen, miten pitikään käyttäytyä jonka jälkeen minulla oli kaksi hienokäytöksistä huiskuhäntää hihnassa.

 Lauantaiaamuna raahauduin agilitykentälle toipilaana (mätsäristä sain kuumeen, kurkkukivun ja vatsataudin) molempien koirien kanssa. Nyt kun kerrankin oli isompi porukka treenaamassa, otettiin Jannen johdolla Tommi Aaltosen agilityrata, jossa oli yhteensä 29 estettä ja tietysti kaikki kontaktit.
 Melkoista pyöritystä oli rata alusta loppuun, vaikka otettiinkin se kahdessa osassa. Takaaleikkauksien, jaakotuksien ja päällejuoksujen lisäksi rataan kuului koiran irtoaminen sekä esteen yli vetoja.
 Alussa Sirius oli jotenkin tahmea (vaikka 2,5km kävelylenkki kentälle kävi lämmittelystä), se laukkaili eikä lähtenyt käskyihin mukaan. Otin alkupätkän uudestaan, mutta ennen radalle lähtöä härnäsin Siriusta vetolelulle, ja kehuin sitä heti kun se alkoi innostua. Radallakin tsemppasin sitä melkein koko ajan, joka sai poitsuun lisää vauhtia.
 Toinen pätkä meni huomattavasti vauhdikkaammin, vaikka vauhti ei olekaan Siriuksen vahvin osa-alue agilityssa. Toisaalta Sirius kääntyy tosi pienellä kaarella ja seuraa ohjausta niin tarkkaan, että jos minä vaan osaan hommani, ei virheitä tule.
  Sirius otti kaikki kontaktit hyvin, käskysanana toimii "koske" jonka opetin Siriukselle toissatalvena, kun poitsu ei osunut kontakteihin ikinä. Kepeillä oli hankala avokulma-aloitus, mutta se onnistui kun pyöräytin itseni Siriuksen oikealle puolelle, jolloin sain ohjattua sen helpommin ensimmäiseen väliin.
 Vaikka rata oli vaativa (3-luokan ellei peräti SM-rata), jäi siitä minulle silti hyvä fiilis. Sirius kulki hienosti ottaen huomioon treenien määrän tänä vuonna (3 kertaa) ja minun omat ohjausongelmani.
 Aurin kanssa loppuun otettiin neljää hyppyä, jotka eivät olleet ihan suorassa linjassa sekä täyssuoraa putkea, jota Auri jo hakee vähän itse. Parasta Aurissa on, ettei se heti esteen suorittamisen jälkeen käänny minua kohti, vaan jatkaa eteenpäin täysillä, että joko kohta lentäisi lelu vai jatkuuko rata vielä jonnekin. Toivon niin kovasti, että Aurin asenne pysyisi tästä hamaan hautaan asti, että se tekisi aina yhtä iloisena, samalla innolla ja ihan täysillä juosten agilitya. Tai mitä tahansa lajia, mistä aurinkoinen pentuni vaan tykkää (:

 Valitettavasti minulla ei ole agilityn ratapiirrosta, ei kuvia Aurista mätsärissä tai mitään muutakaan väriä lisättävänä blogiin tällä kertaa.
 Aurin mitat: 7,8kg - 34cm, irronneita hampaita 11kpl.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Vähän tokoa ja agilitya

 Viikko sitten lauantaina käytiin treenaamassa agilitya ensimmäistä kertaa 8 kuukauteen! Mukana oli Tiina -sisko italianvinttikoirien Lulan ja Vilin kanssa (Mytty oli hoidossa muualla juoksujen takia). Rataa ei sen kummemmin ollut, neljä hyppyä neliömuodossa ja päässä putki U-muodossa. Lisäesteinä sivummalla olivat keinu, rengas sekä kepit.
 Siriuksen kanssa harjoittelin ohjaskuvioita, tein valsseja, välistävetoja sekä persjättöjä hyppyjen välillä. Harjoiteltiin myös irtoamista putkelle niin, että jäin itse ensimmäisen hypyn tuntumaan kun Sirius jatkoi matkaansa seuraavalle hypylle ja putkeen. Tämä oli helppo juttu, koska Siriukselle putki sekä hypyt ovat vetäviä esteitä. Seuraavaksi aletaan tehdä haastetta ja harjoitella irtoamista myös pussiin, kepeille ja renkaalle. Kontaktiesteet jätetään suosiolla irtoamistreenistä pois, koska kontaktit eivät ole Siriuksen varmin osa-alue agilityssa.
 Keinulla tehtiin sitä tarpeellista kontaktitreeniä, palkkasin Siriuksen keinulle namilla ennenkuin vapautin sen lelulle. Rengas ja kepit olivat peräjälkeen, eli siinä harjoiteltiin lähinnä Siriuksen malttia aloittaa kepit oikein/tehdä ne kunnolla loppuun vaikka itse olin renkaan luona. Hyvin poika teki keppejä, kertaakaan ei mennyt väärään väliin tai jättänyt kesken!
 Myöskin Auri pääsi kokeilemaan ekaa kertaa agilityesteitä, hyppyjä (rimat maassa) sekä suoraa putkea. Hienosti Auri painoi menemään kun keksi jutun juonen ja itse vaan näytin tarpeeksi selkeästi, mistä välistä pitikään mennä. Vauhtia kyllä riitti, Auri taisi juosta täysillä koko ajan, olipa sitten este edessä tai ei... Tästä seuraksena törmäys hypyn siivekkeeseen, kauhea itku ja parku Aurilta, pikainen pennun tarkistus ja rauhoittelut, jonka jälkeen Auri painui lelun kanssa putkeen ja hypylle. Se siitä traumasta :)

Maanantaina oli taas perustokon vuoro: aiheena ohitukset, istuminen sekä maahanmeno. Auri ohitti hienosti, ihan liian hienosti ollakseen 4 kuukautta vanha koiranpentu. Jossain vaiheessa tyttönen varmasti alkaa kiinnostua toisista koirista, haukkuu tai tempoo niiden luokse, mutta nyt täytyy nauttia siitä kauniista käytöksestä. Maahanmenossa Auri tarjosi tassua, lätki namikättä ja ryömi. Kesti hetken, ennekuin neidille muistui mieleen sellainen asia kuin maahanmeno. Istuminen tapahtui ennen kuin minä ehdin mitään sanoakaan, joten me harjoiteltiin seisomista istumisen sijaan, ettei ala näyttelyissäkin istumista heti tarjoamaan.
 Siriuksen kanssa treenattiin idioottirinkiä, seuraamisesta istumisessa täytyi vähän avittaa käsimerkillä, mutta muuten jätkä malttoi hienosti tehdä ja odottaa seuraavaa käskyä. Kaukokäskyissä seisoin noin metrin päässä Siriuksesta, nyt istumaannousukin alkaa näyttää tehokkaalta. Palkkailen Siriusta vuorotellen maahanmenosta ja istumaannoususta, vapautan sen useimmiten istuvasta asennosta että saadaan siihen liikkeeseen vielä vähän lisää eloa.
 Luoksetuloa otettiin alokasluokan malliin ihan sivulletulon takia, Siriuksen vauhti on niin kova että perusasento meinaa jäädä vinoon/liian kauas minusta. Loppuun tarvitaan Siriukselle vähän lisää malttia ja jarrua, itse luoksetulosta vauhtia en tahtoisi yhtään pois kun sitä kerran on saatu.

 Keskiviikkona agilitya tuli treenaamaan Sari pehkojensa Bondin sekä Raisan kanssa. Käyttöön pääsi Kaisa J:n (kiitos!) treeniblogista otettu rata:

 Esteen 7 tilalle tosin vaihdettiin keinu ja 10 tilalle pussi.
Loppuun lisättiin hypyt 9 sekä 1, että saatiin radasta vähän pidempi.




















 Auri tutustui uutena esteenä muuriin, josta olin kyllä poistanut hyppyelementin ja jättänyt jäljelle vain paksut tolpat sekä "päällistiilet". Muutama toisto tehtiin eri suuntiin muurilla, Auri ei aristellut tolppia ollenkaan vaan säntäili lelunsa perässä sinne minne vain näytin. Tämän seuraksena päätin kokeilla jopa hurjaa neljän esteen sarjaa: 1-4 ja 4-1. Jestas mikä vauhti voi pienellä kooikkerilla olla! Juoksee varmasti jo nyt yhtä lujaa kuin Sirius, mikäköhän vauhti on täysikasvuisena? Suurempia virheitäkään ei tullut, kun minä maltoin ohjata kunnolla putkeen. Hypyt ja muuri alkavat sujua ilman suurempaa ohjausta, lelun perässä Auri malttaa juosta jo siivekkeiden välistä. Taitava tyttö!
  Siriuksen kanssa rata sujui 4 ensimmäistä estettä, sitten minä jäin jälkeen ja 5. hyppy sujahtikin jo väärältä puolelta. Uudestaan alusta, menin itse putkelle asti ennenkuin kutsuin Siriuksen mukaan ja ehdin juuri muurin toiselle puolelle ottamaan Siriuksen haltuun ja kääntämään vitoselle.
 Seuraava ongelma oli samassa kohtaa eli pätkä 10-12 (pussi, muuri, hyppy). Jäin taas liikaa jälkeen, tällä kertaa Sirius ei hypännyt mihinkään vaan jäi pyörimään paikoilleen muurin jälkeen. Uudella yrityksellä kokeilen haltuunottoa ja vetoa muurin jälkeen, mutta se hidasti Siriusta ihan liikaa. Parhaiten toimi persjättö heti kun Sirius oli ylittänyt 9-hypyn, juoksin hiki valuen putken ja pussin välistä muurin ohi, ja työnsin Siriuksen vastakkaisella kädellä  12-hypylle. Loppurata olikin pelkkää iloittelua, helppoa ja kevyttä menoa ainakin Siriukselle. Otin radan vielä kerran, ja nyt kun osasin itsekin ohjata kunnolla, ei virheitä tullut. Mahtavaa!
 Päälle päätteeksi pääsin vielä ohjaamaan Bondia (maxi1), vauhti ja kaarrokset ovat hieman toista kuin pikkukooikkereiden kanssa! :D

 Huomenna on luvassa ensimmäiset näyttelytreenit Aurin kanssa, maanantaina taas tokoa ja agilitya sitten kun saan sinne jonkun esteavuksi. Pitänee houkutella Antti agilityorjaksi taas kerran ;)

Aurin uusi paras kaveri Raisa

Auri & Raisa

Autossa nukutaan yhdessä <3

Vastapesty ja -laitettu Sirius á la Sari S. Kiitos <3

TÄYSILLÄ!