lauantai 5. heinäkuuta 2014

Yrityksiä tasapainon saavuttamiseksi

 Talous ei ainakaan ole tasapainossa, mutta jos koirat vaikka olisivat nyt hieman paremmassa olotilassa. Kävimme nimittäin ensimmäistä kertaa osteopaatilla.
 Siriushan on käynyt niin koirahierojalla kuin -fysioterapeutillakin useampia kertoja, Aurinko on päässyt kahdesti virallisen koirahierojan käsittelyyn. Itsehän hieron ja venyttelen koiriani kotona, olen käynyt kaksi koirahierontakurssia ja kirjahyllystä löytyy Koiran lihashuolto - hieronta, venyttely, verryttely ja peruskuntoharjoitus -kirja, jonka olen kahlannut läpi useamman kerran. En väitä olevani todellaaan mikään ammattilainen enkä edes osaava kotikoirahieroja, mutta joitain oireita olen oppinut tunnistamaan ja antamaan niihin "pika-apua", jotakin mikä helpottaa koiran olotilaa edes hetkellisesti ennen ammattilaisapua tai jopa poistaa lievät ongelmat kokonaan.

 Osteopaatilla opin taas uusia hoitokeinoja, joilla voin helpottaa koirieni oloa ja auttaa niitä paranemaan. Kaikki oppimani liikkeet kohdistuvat lähinnä lantion ja alaselän alueelle, mutta myös ylemmäs rintarankaan ja lapoihin.
 Sain osteopaatilta kehuja siitä, että olen ylipäätään huoltanut koirieni lihaksistoa kotihieronnallaja venyttelyllä. Osteopaatti vaikutti myös ilahtuvan siitä, kun kuuli minun käyttävän lämmintä kaurapussia koirilleni ennen venyttelyä tai hierontaa, sekä myös talvisin treenien jälkeen. BoT -verkkoloimea käytetään melkein päivittäin, tosin sen käyttöä pitänee hieman vähentää tai ainakin päälläpitoaikaa lyhentää pariin tuntiin päivässä per koira.

 Minusta Siriuksella oli hieman jäykistynyt selkä sekä askeleet, ja myös vanhan murtuman takia halusin vielä Titiuun osteopaatille. Sirius oli koirista yllättäen (!) koirista ehdottomasti parhaimmassa kunnossa. Siltä löytyi lukko SI -nivelestä ja pientä jäykkyyttä oikeasta etujalasta (joka ei ole murtunut). Siriukselle saatiin kotijumppaohjeet, eikä jatkokäynnille ole tarvetta ellei uusia, vakavampia oireita ilmene.
Aurinkoisella oireina olivat kireät kyljet ja lantion alue, sekä kosketuksen varominen. Aurinko siis saattoi toisinaan sävähtää painavampaa kosketusta niin toiselta ihmiseltä kuin koiraltakin, toisinaan taas se ei oireillut mitenkään. Aurinko oli jumissa kallonpohjasta hännäntyveen asti. Voi pientä päivänpaistettani. Kallonpohja, niska ja rintaranka saatiin aukemaan, mutta SI -niveleen jäi vielä joitakin jumeja. Osteopaatti epäili kokonaisvaltaisen lukon johtuneen juurikin vuoden takaisesta selkäongelmasta (diskospondyliitti), joka kipeytti lihakset ja sai koko koiran jännityneeks i.Osa sävähtelystä ja kosketuksen säikähtämisestä oli osteopaatinkin mukaan todennäköisesti psyykkistä, eli Aurinko muistaa olleensa todella kipeä selästään jolloin kosketus todellakin sattui. Aurinkoiselle suositeltiin vielä toista käyntiä osteopaatilla syys-lokakuussa. Kotihoito-ohjeita sain Aurinkoisellekin mukaan, ja osteopaatti lohdutti ettei Auri suinkaan ole mikään toivoton tapaus. 

 Minun huomaamani oireet Africalla olivat siis alaselän hankaaminen, sen kosketus(painanta)arkuus ja selvästi lyhentynyt takapotku. Africalla ongelmia löytyi oikeasta etujalasta, jossa herneluu (myös sesamluuna tunnettu: löytyy koiralta ranteen takapuolelta peukaloanturan kohdalta) aiheutti kipua. Lisäksi myös Africalla oli SI -kohdassa ongelmia, ehkä pahimmat meidän koiristamme. Africa vinkui, yritti päästä pois, näykki minua ja jyrsi sormiani, potki jaloillaan ja haukotteli koko ajan. Myöskin African oikeasta polvesta löytyi kipupiste, kylmä kohta sekä omituinen pieni nappula. Loppua kohden Africa vähän rentoutui, etujalka ja polvi saatiin käsiteltyä loppuun, mutta selkä kaipaisi vielä lisäkäsittelyä. Eli mahdollisesti Africallekin varataan uusi aika syys-lokakuulle.

 Kuvat siitä missä se SI -nivel/nikama onkaan:







 Jatkotoimenpiteinä viikon verran kevyempää liikuntaa, eli 20-30min kerrallaan, mieluiten vapaana ja ravaten. African kanssa tämä voi olla ongelma, koska sitä ei voi pitää juurikaan irti. Ravatkoon siis hihnassa, ei muukaan auta. Sen jälkeen liikuntamäärät voivat palata toisella viikolla normaalille tasolle, kuitenkin ilman rajuja juoksulenkkejä tai leikkejä. Ne ovat sallittuja vasta 2 viikon jälkeen ja silloinkin rajoitetussa määrin. Uiminen on myös sallittua viikon päästä, kunhan koirat on lämmitelty ja jäähdytelty kunnolla - sekä kaurapussitetaan lämpimiksi vielä kotona.
 Lisäksi Aurinkoiselle ja Africalle tuli kahden viikon treenaustauko. Sen jälkeen voidaan jatkaa normaalisti, kuitenkin koiria tarkkaillen ja kuunnellen. Tähän päälle tietysti vielä osteopaattiset kuntoutusohjeet, venyttelyä, hierontaa ja lämpöä - sekä sympatiaa
 Eli kahden viikon päästä tiistaina käyn todennäköisesti treenamassa helpotettua agilitya (ilman rimoja tai ponnareilla) jolloin koirille tulee melkein 3 viikkoa treenitaukoa. Siriushan ei sitä välttämättä tarvitsisi, mutta lepo voi tehdä sillekin (ja minulle itselleni myös!) hyvää.

 Loppuun kuitenkin agilityratapiirros viime viikon treeneistä, joka oli ihanan helppo. Rimat olivat 25cm ensimmäisellä kierroksella ja toisella sitten 30-35cm. Toinen kierros tehtiinkin sitten takaperin, koska minulla on edelleen sellainen koira (Sirius) joka oppii radan kerralla ulkoa!
 Rata itsessään kummipäin tehtynä tahansa oli varmaankin 1-luokan tasoa, erityisesti Aurinkoisen kanssa on mukava päästä kokeilemaan kuinka se kulkee helpolla radalla ja osaanko minä ohjata sitä edes sellaisella. Nähtävästi osasin, koska hyvin meni sekin treenikerta. Siriuksellehan moinen rata oli ihan koiranpentukamaa, kyllä mun koira-parhaassa-iässä-Nakki osaa :D

 

Ratapiirros 01.07.2014


 Lisäksi tietysti vielä viimeiset agilityvideot kaikilta koirilta ennen tätä osteopaattista taukoa. Vaikka näen nyt itsekin vähän jäykkyyttä kaikkien tekemisessä, en näe niissä mitään järkyttävän pahoja ongelmia. Vaikka videoilla (kooikkereilla) näkyvä rata olikin vaativa, se oli minusta myös hauska, ja koirilla oli kiva asenne tehdä rataa. Hypyt olivat 30cm, ja tein molempien kooikkereitten kanssa radan vain kerran.

Africa aksaa
Sirius aksaa


 Jatkoa ajatellen teen samoin, teen vaikeammat radat osissa mielellään vain kerran ja helpommat sitten kerralla läpi - virheet korjaan vain virheitä tehtyjen esteiden kohdalta. Kontakteja ja keppejä treenaan vähän erikseen, mutta niissäkin minun on muistettava että "maltti on valttia". Kepit korkeintaan 4 kertaa per koira (molemmista suunnista, molemmilta puolilta) sekä kontaktitkit vain kahdesti per kontaktieste ja koira. Tärkeintä ei ole toistojen määrä enää tässä vaiheessa kun koirat jo osaavat esteet, vaan suorituksen puhtaus sekä oikea tekniikka. Haluan kuitenkin säästää koiriani ja pitää ne niin terveinä sekä hyväkuntoisina kuin koiralajien kanssa vain voi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti