Aksakoulutus + aksatreenit = hämmentynyt ohjaaja

Kävin puolitoista viikkoa sitten Aurinkoisen kanssa Saija Mustosen agilitykoulutuksessa PoKSilla. Tuomio oli jälleen sama: koira on todella hyvä, ohjaaja ei ihan! En tiedä oppiko Aurinko suoranaisesti mitään uutta, mutta minä opin ainakin saksalaisen (hyppy 3) sekä linjaamaan itseni vähän paremmin koiraan nähden. Turhan usein olen koiran linjan edessä ja estän koiraa näkemästä estettä sekä hidastan koiran vauhtia. Myös valsseissani on parantamisen varaa, ne valuvat usein liian suuriksi ja koira joutuu etsimään seuraavaa estettä. Kepeistä saatiin kehuja, Aurinko haki ne todella kauniisti, vaikka minä oikaisin jo ennen pituutta esteelle nro 9, ja suoritti ne hyvällä vauhdilla loppuun asti joka kerta.  
Aurinko oli liekeissä radalla ja sain juosta sen kanssa ihan tosissani. Siitä huolimatta kontaktit olivat ihan hyvät, vaikka kerran Aurinko tekikin lentokeinun (seuraavalla kerralla sitten naksuttelin ja palkkasin 2on2off -kontaktista keinulla). Auri taisteli narupallosta erittäin raivokkaasti myös Saijan kanssa, jolloin minä sain keskittyä ohjaamiseen, kun Saija palkkasi koiran. Hauskaa oli sekä minulla että koiralla, ehdottomasti hintansa väärti :)

Saijan treenirata 11.04.2015

Koska Aurinko pääsi agilityyn lauantaina, Sirius sai tehdä illalla olohuone-rallytokoa mamman kanssa ihan kahdestaan. Siriuksella oli rallytokoilussa enemmän intoa kuin älyä, mutta sain palkattua Titiuuta oikeista asioista, kunhan alkuinnokuus saatiin purettua muun muassa itsensä ympäri pyörimiseen. Eteentulemista täytyy Siriuksen kanssa edelleen harjoitella kosketuskepin kanssa, koska se meinaa olla minun mielestäni hieman liian väljä.
Rallytokokisoihin ei ole kiire, loppuvuodesta on tarkoitus yrittää päästä kisaamaan, mikäli paikkoja riittää ja olen tarpeeksi nopea ilmoittautumaan. Harjoitteluaikaa siis on vielä useampi kuukausi.

Viime viikolla agilityn ryhmätreeneissä oli ACE:n koulutusrata hallissa odottamassa. Sähläsin aluksi oikein olan takaa molempien koirien kanssa, koska halusin kokeilla uutta ohjauskuviota esteille nro 3-7. Helpommin sanottu kuin tehty, vaikka ainakin kaksi  ryhmäläistä oli käynyt koulutuksessa ja neuvoivat minua parhaansa mukaan.
Hypyillä 4 ja 5 piti siis vetää koira putkesta vasemmalla kädellä, juosta itse samalla eteenpäin esteiden suuntaisesti ja heittää koira hypystä yli oikealla kädellä, ikäänkuin olan yli. Hypylle nro 6 tehtiin sama juttu, mutta kädet piti vaihtaa toisinpäin - joka oli minulla kamalan iso ongelma, ennenkuin yksi treenikavereista väänsi asian rautalangasta (alakoulun opettaja, kiitos yksinkertaisista ohjeista että minäkin tajuan!). Sitten homma onnistui, vaikka koirat tekivätkin koko ajan oikein - välillä tulee sellainen olo, että ne osaavat lukea numeroita ja odottavat vain sitä, että milloin minä tajuan kuinka oma kroppani kääntyy ja mihin haluan tällä kertaa käteni laittaa. Koiraparat, ohjaajanne on vähän yksinkertainen.

Rata 15.04.2015

Kooikkeritkin tuntuivat turhautuvan minun onnettomaan ohjaukseeni ja tekivät omia päätöksiään, minne mennä ja kenen (!) kanssa leikkiä. Erityisesti Aurinko jätti kuuntelematta käskyjä tässä ja Aurinko!, kun treenikaveri oli odottamassa narupallon kanssa muutaman esteen päässä. Aurinko tarvitsi lisätreeniä backlapin kanssa, johon tarvitsin avustajaa palkkaamaan. Siriuksen kanssa pystyin jättämään lelun esteen taakse ja tekemään backlapin ilman, että Sirius karkasi lelulle ilman lupaa.
Toisaalta, Sirius on luonteeltaan vähemmän kiihkeä kuin Aurinko ja ehkä melkein 8 vuoden yhteistyö alkaa näkymään minun ja Siriuksen treenaamisessa. Aurinkoisen kanssa on vielä useampi vuosi aikaa harjoitella yhdessä agilitya, Siriuksen kanssa taas aletaan hiljalleen siirtymään agilitysta rallytokon pariin.

Ruokavaliosta vielä sen verran, että kooikkerit nauttivat tällä hetkellä pakastimen tyhjennyksestä (niin omani kuin siskonikin) ja ovat raakaruokinnalla. Sisäelimiä, rustoja, kasvismössöjä ja lihaa. Namnam. Laskeskelin että koohottimet saavat nauttia barffauksesta vielä pari viikkoa, ennenkuin saavat jälleen tyytyä kuivaruokaan, joka on vielä muutama kilo jäljellä. Sitten onkin edessä ruokamerkin vaihto ja mahdollinen lihojen lisäys nappuloiden sekaan - lisäproteiini ei ole aktiivisille koirille yhtään pahasta, kunhan vain löydän lihan, jossa rasvaa ei ole kovin paljoa ja hinta ei huimaa päätä.

Lisäksi kevät yrittää kovasti saapua tänne Siperian läheisyyteenkin. Katupöly ja heräilevät hyönteiset paljastavat sen, mikäli sään vaihtelu auringonpaisteesta räntäsateeseen 12 tunnissa tai eroottisesti latautunut linnun(kovaääninen!)laulu aamukuudelta eivät sitä tee.
Tänään ehdin nauttimaan Pasin ja koirien kanssa kevätsäästä lenkillä, siitä loppuun kuvatodiste:

Lämpöä

Sää hellii jos ei mitään muuta. Parina päivänä olen ottanut aurinkoa parvekkeella ja koirien on ollut ihan pakko päästä mukaan. Africa poltti jo toisen korvansa sisäpuolelta, vaikka tyrkkäsin sen monta kertaa varjoon sekä takaisin sisälle paahtavasta auringonpaisteesta. Kooikkerit sentään vetäytyvät varjoon nukkumaan, mutta yllättäen vinttikoirasta kuumin paikka on paras paikka.

 Viikko sitten olin koirien kanssa Viinijärven alakoululla esittelemässä erilaisia koiraharrastuslajeja Sari ja poikapehkojen kanssa. Sirius ja Aurinko saivat osakseen kehuja, aplodeja ja rapsutuksia koko viikon tarpeiksi.
 Aurinko pääsi esittämään rallytokotaitojaan ja teki myös muutaman tempun lasten iloksi. Auri teki kaiken suurella riemulla, jokaisen palkan jälkeen Aurinko alkoi haukkua ja hyppiä minua vasten, käskien tekemään lisää!
 Sirius esitteli agilitya helpolla radalla, joka koostui muutamasta hypystä ja parista putkesta. Siriuksella oli hauskaa, treenaamista ajatellen rata oli juuri sopiva vauhdikkaan suorituksen harjoitteluun. Palkkasin Siriuksen ratojen jälkeen vetoleikillä, joka nauratti koululaisia kovasti. Sirius kävi myös esittelemässä minulta voittamaansa "saalista" oppilaille, se ravasi häntä tötteröllä edestakaisin lasten edessä ja heitteli lelua ilmaan.
 Ylpein olin kuitenkin siitä, kuinka molemmat koirat (erityisesti Aurinko) malttoivat keskittyä tekemään vaadittua tehtävää suuresta, äänekkäästä yleisöstä huolimatta aivan vieraassa ympäristössä. Varsinkaan Aurin kanssa tätä ei ole hirveästi harjoiteltu, vaan olemme aina treenanneet tutussa ympäristössä parissa eri paikassa.
 Lisäksi kymmenien lapsien silittelyt ja rapsutukset tekivät kooikkereille todella hyvää, ne eivät turhan usein näe pieniä lapsia. Tuttavillani ei ole juurikaan lapsia, ja valitettavasti kaupungilla tai muissa tapahtumissa vastaantulevat kakarat ovat niin huonosti käyttäytyviä etten tahdo heitä koirieni lähellekään. Minä määrään, kuinka minun koirieni lähellä käyttäydytään jo sekin takia, että niin todennäköisesti vältytään ikäviltä seuraksilta. Koira kuin koira saattaa puraista, mikäli sen omia rajoja ei kunnioiteta.

 Siriuksen kanssa kävin myös tekemässä agilitya tällä viikolla vapaavuorolla, tosin hellesään takia tein radan vain kahdesti enkä jäänyt enää sen enempää treenaamaan kontakteja tai keppejä. Sirius kulki hienosti, kontaktit osuivat nappiin ja vauhti oli hyvä.
 Aurinkoisen kanssa tein muutamia rallytokoliikkeitä ja pääsipä Aurinko pujahtamaan putkeenkin ilman lupaa. Rallytokosta Aurinko oli taas innoissaan, se on alkanut muutenkin tarjoamaan ensimmäisenä sivulletuloa kun itse seison ryhdikkäästi ja laitan kädet sivuilleni. Silloin Aurinko tulee perusasentoon ilman että ehdin edes sanoa mitään. Onkohan se nyt hyvä vai huono asia :D
 Ihanaa kun koirat ovat treenaamisesta noin innoissaan ja vaikuttavat olevan motivoituneita toistamaan opittua sekä oppimaan uutta. Vielä hetken ehdin nauttia koirieni seurasta, ennenkuin lähden opiskelumatkalle Norjaan (!!!).

Rata 20.05.2014

 African allergioista sen verran, että nyt se on vaihtanut barf-ruokintaan. Ruoasta 25% on kasviksia, 25% sisäelimiä ja 50% rasvaista lihaa. Kasvisten määrää varmastikin vähennetään, kunhan Africa tottuu paremmin uuteen ruokavalioonsa. Rustoja ja luita Africa on todella huono syömään, se ainoastaan nuolee niitä - ja yllättäen tässä taloudessa lattialla oleva ruoka häviää nopeasti parempiin (lue: kooikkereiden) suihin.
Viikolla kuitenkin sain African syömään possunkyljyksen (maustamaton, kaupassa -50%), jossa ei tosin ole luuta tai rustoa juuri nimeksikään. Alku se raaka kyljyskin on! Sirius ja Aurinko saivat tietysti omat kyljyksensä, vaikka ovatkin kuivaruoalla. Välillä on mukava antaa myös niille erikoisherkkuja :)

 Loppuun tietysti kuvasaastetta, niinkuin yleensäkin.

Aurinko seuraa ja minä selitän rallytokosta.

Sirius agiliitää!