Vuoden vanha Aurinko (ja match show)

 Minun rakas pikkuakkani täyttää tänään 1 vuoden! Muistan ihanan iloisen uutisen, jonka sain Pirjo -kasvattajalta tasan vuosi sitten: "Tuli yksi narttu, se on sitten sulle!" Ja mikä pakkaus sieltä minulle tulikaan, Siriuksen pikkusiskoksi/morsiameksi ja minulle uudeksi koiraystäväksi sekä harrastuskaveriksi.
 Aurissa on potentiaalia, vauhtia, motivaatiota, intoa, iloa ja rakkautta vaikka muille jakaa. Ainoa mikä jäi puuttumaan, oli järki. Joskus siitä näkee tuikahduksia, huomaa että Auri tajusi jotakin, jokin meni perille - joten en ole ihan vielä kokonaan menettänyt toivoani sen suhteen, etteikö joku järjenhiven Aurinkoisen päähän joskus tiensä löytäisi :D
Toisaalta, Aurinko korvaa puuttuvan älynsä suurensuurella iloisuudellaan joka purskahtelee ja räjähtelee kooikkerista ulos, kun ei se vaan mahdu olemaan sisällä! Erityisesti kaikki rakkaat ihmiset ja koirat saavat olla tämän riemun kohteena, puhumattakaan koiraharrastuksista jotka täytyy aina tehdä ihan täysillä: täydellä vauhdilla, ilolla ja ärhäkkyydellä.
 Onhan Aurissa "huonojakin" puolia, asioita joihin minä haluan puuttua, mutta näin synttäreillä ei niitä mietitä :)

 Sunnuntaina käytiin match showssa Varkaudessa, jossa Auri esiintyi luultavasti viimeisen kerran pentuluokassa. Mukana olivat myös äitini sekä Sari ja colliet, ja tietysti Sirius.
 Auri esiintyi tapansa mukaan hienosti, ainostaan pöydällä oleminen tuntui inhottavan (huomasin että pöytä huojui jos koira liikkui siinä). Hampaat Auri antoi katsoa hienosti, mutta takaosan tutkiminen inhotti, onneksi lihapulla sentään helpotti tilannetta. Punainen nauha kuitenkin saatiin, ja punaisten pentujen kehässä pitkän seisottamisen jälkeen tuomari laittoi meidät toisiksi! Eli pentujen PUN2 irtosi mätsäristä tällä kertaa, vaaleanpunainen ruusuke sekä herkkuja lähti siitä kehästä mukaan.
 Siriuksellekin pöytä tuotti ongelmia, siinä seisominenkin näytti olevan Siriuksesta vähän arveluttavaa mutta hyvin sai kuitenkin tuomari poitsun tutkittua. Juostessa häntä nousi taas hienosti korkealle, mutta punaisen nauhan tuomari silti meille antoi. Punaisen nauhan saaneiden pienten aikuisten kehässä Sirius ei enää jatkoon päässyt, taisi kätellä meidät viimeisenä ulos.
 Olin ilmoittanut koirat vielä parikilpailuun, sekä Siriuksen nakkiralliin ja Aurin juoksukisaan. Parikilpailussa esitettiin siis itsekseen kaksi koiraa, aluksi vähän epäilin kuinka se onnistuisi, mutta tuomarista olimme erinomaisia joten pariluokan voitto tuli meille! Siriuskin siis sai ruusukkeen vaikka joutuukin jakamaan sen puoliksi Aurin kanssa ;)
 Nakkirallissa piti syödä metrin matkalta 26 nakinpalaa, Sirius sähläsi alussa ja joutui palaamaan taaksepäin, jossa hukkantui vähän aikaa. Kolmas sija kuitenkin irtosi 16 sekunnilla ja herkkupussi saatiin palkinnoksi.
 Juoksukisan matka oli ehkä 15-20m, koira jätettiin istumaan lähtöviivalle ja omistaja kutsui maalilta koiraa luokseen. Aurinkohan suorastaan lensi luokseni! Voittoaika oli 2,22sekuntia, seuraavaksi tulleen aika taisi olla päälle 5s, joten on tuo pikkuakka aika kiituri! Kotiin viemisiksi lähti pokaali, ruusuke sekä herkkupussi.

 Vaikka mätsärissä (tai virallisessa näyttelyssä) menestyminen on mukavaa, on minusta silti paljon hauskempaa nähdä kun koirani oikeasti nauttivat siitä mitä tekevät. Kuten Sirius nauttii mejästä ja tokosta (agilitysta melkein yhtä paljon), sekä Aurinko agilitysta, juoksemisesta ja tokosta.
 Ehkä muissa lajeissa kuin näyttelyissä on juuri se, että niissä punnitaan muutakin kuin ulkonäköä: koirakon yhteistyötä, molempien osaamista, kärsivällisyyttä, motivaatiota. Näissä lajeissa omistaja näkee oman käden jälkensä koirassa, sen tekemisessä ja olemisessa. Tärkeintä on kuitenkin luottamus puolin ja toisin, sekä se että meillä on hauskaa yhdessä, maailman hauskinta!

Aurinko pienten pentujen PU2 & juoksukisan 1.sija

Parikilpailun voittajat!