Kolmen viikon agilityt

Soraya ei ole tehnyt yhtään agilitya koko heinäkuussa, kiitos juoksujen. Onneksi pian junnuiän saavuttavan koiran kanssa ei ole moisten asioiden kanssa mikään kiire.
Seuramme järjestämä agilityn alkeiskurssi jää meiltä välistä, kiitos rahatilanteeni mutta myös alkeiskurssin ajankohdan. Sori nyt vaan, mutta minä en todellakaan ole menossa treenaamaan klo 9 lauantaiaamuna agilitya joka armas viikonloppu yli kahden kuukauden ajan!
Olen aamu-uninen ja liian aikaisin herätettynä kuin perseelle ammuttu karhu. Sitäpaitsi viikonloppuisin on usein muita menoja, kavereiden tapaamista, lapsuudenkodissa käymistä, kilpailuja ja erilaisia tapahtumia. 
Eli nähtävästi saadaan Sorayan kanssa tehdä agilityn alkeita ihan kahdestaan ilman kenenkään opastusta.

Kolme viikkoa sitten pääsin vihdoin ja viimein treenaamaan ihan oikeaan agilityryhmään, jossa meitä valmentaa vuoden 2010 minien agiSM-voittaja Aki. Sen kyllä huomaa, että kouluttaja on kokenut tyyppi, jolla on paljon vinkkejä myös silloin kun koira kulkee, rata suoritetaan puhtaasti ja itse tunsi ohjaavansa hyvin. Aina voi parantaa jotakin! Vaikka sitten hymyillä enemmän jos ei muuta :D
Sirius on tehnyt alle puolet siitä agilitytreenimäärästä mitä Aurinko. Toisaalta, Sirius on jo veteraani-ikäinen ja alkaa pikkuhiljaa siirtymään agilitysta eläkkeelle. Sen kanssa on lähinnä muistuteltu kontakteja ja tehty ratoja ihan vain hauskuuden vuoksi. 
Aurinkoa on sitten vaivannut valeraskaus ja hormonit. Välillä se kulkee treeneissä, välillä ei. Jopa radalla minulla saattaa olla kaksi erilaista Auria juoksemassa: ensin koira tahmoo 5 estettä, sitten vauhti kiristyy vähän paremmaksi taas 5 esteen ajaksi, ja loppurata mennäänkin jo lujaa. 
Kepit Aurilla on edelleen oudon hitaat, kyllä se pujottelee jotakuinkin laukalla, mutta kunnon draivi puuttuu. 
Yhtenä syynä varmaan ne mielikuvituspennut, jotka Aurinko "synnytti" viime viikolla vanhempieni sängyn alle ja alkoi vuotaa maitoa. Maidontulo jatkuu edelleen, mutta "pennut" jäivät nähtävästi vanhempieni tykö Savonmaalle, koska täällä Tikkakoskella Aurin ei ole tarvinnut tunkea yhdenkään huonekalun alle hoitamaan pölypalleroita.

Treenirata 11.07.2016

Treenirata 25.07.2016

Uusia ohjauskuvioitakin olen harjoitellut, nyt japanilainenkin sujuu melko hyvin ja Aurinko lähtee siihen ohjauskuvioon hienosti mukaan! Omissa linjauksissa on vielä parantamisen varaa, ilmankos Aurin käännökset muuttuvat aina kaarroksiksi, kun minä en linjaa itseäni ajoissa, enkä näin ollen kerro koiralle, että mille esteelle ollaan seuraavaksi menossa. Suorastaan nolottaa moinen.
Sen verran kuitenkin osasin, että kaksi viikkoa sitten agilitymölleissä kävin juoksemassa Siriuksen ja Aurinkoisen kanssa yhteensä 6 rataa; putkimöllissä, möllissä ja kisaavien radalla (vaikka kooikkerit eivät voi sijoittuakaan kuin kisaavien mölliradalla). Jokaisen radan juoksin nollana, ja kisaavien radalta irtosi medien tuplavoitto; Aurinko sijalle 1. ja Sirius sijalle 2.!
Vielä kun saisi samanlaisia tuloksia virallisissakin kisoissa, mutta niissä onkin sitten enemmän muita kisaajia ja minä jännitän virallisia kisoja aivan valtavasti. Siinähän se ohjaus ja omat ajatukset sitten menevät yhdeksi muhjuksi, kun pitää jännittää ja ahdistaa niin kamalasti.

Ei kai tässä auta, kuin treenata ja kisata oman hyvinvointinsa asettamissa rajoissa. Ei niitä tuloksia tyhjästäkään tule, eikä ruusukkeita kotiovelle tuoda.