tiistai 31. toukokuuta 2016

Viikonlopun saldo

Kävin sunnuntaina kuitenkin agilitykisoissa, kun olin jo sinne ehtinyt ilmoittautua. Onneksi kisamatka ei ollut pitkä, vaan radat juostiin pilvisessä säässä Laukaassa. Tuomarina toimi Eeva-Liisa Pohjanen, joka oli minulle uusi tuttavuus.

Mukavia, juostavia ratoja oli kyseinen tuomari tehnyt, joskin hän oli erittäin tarkka kontaktien otosta (niin ylösmennessä kuin alastultaessa) ja koiran tuli selvästi osua kontaktille, tai vitonen napsahti samantien.
Sirius sitten päätti sekä A- että B-agilityradoilla olla ottamatta puomin alastulokontaktia. Argh. Ja lisäksi itse olin Siriuksen edessä keppien aloituksessa, jolloin Sirius tietenkin aloitti kepit vasta kolmannesta välistä, kun ohjaaja seisoo aloituksen tiellä. Pitää ottaa Siriuksen kanssa taas muistutella kontakteja, kun heinäkuussa meidän oma treeniryhmämme aloittaa. Eli Nakille ei nollia.

Aurinko sen sijaan toimi paremmin kuin edellisissä agilitykisoissa, vaikka rouva ei todellakaan liikkunut vieläkään normaalia vauhtiaan. Kepit olivat siistit ja sujuvat, joskin hieman hitaanlaiset. Putkissa Aurinko innostui, mutta kontakteilla saattoi jäädä katselemaan maisemia, tuomaria ja yleisöä. Mutta ainakin Auri otti kontaktit kunnolla, kun ehti niissä haaveilemaankin. Aurinko sai kuitenkin hienosti tuplanollan näistä kisoista, ja sijoittui aliaikanollillaan molemmilla radoilla viidenneksi. Huomattava parannus kolmen viikon takaisiin kisoihin verrattuna!

Kisoissa huomasi, että en ole harjoitellut agilitya kooikkereiden kanssa melkein kahteen kuukauteen. Maaliskuussa kävin viimeisen kerran treenaamassa TT:n hallilla, ja viime viikolla kisasin kaksi rataa molempien kanssa agilitymöllikisoissa. Eli hurjat yhdet treenit mahtuvat kahteen kuukauteen, sekä tietysti kisastartit (Siriuksella 4, Aurilla 5). Kyllä meidän treenimäärät ovat kerrassaan kadehdittavia. Tulokset ovat yllättäen myös sen mukaisia, mutta ehkä tämä tästä vielä iloksi muuttuu.

Rallytokoa voin sentään harjoitella kotipihalla - tosin laminoidut kyltit sekä kylttitelineet odotuttavat vielä itseään. Mutta hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty?

PS. Sorayan ensimmäinen virallinen näyttely on puolentoista viikon kuluttua, olkoonkin että pikku-Piraija esiintyy epävirallisessa (eli pentu-) luokassa. Saako jo jännittää?



2 kommenttia: