Taskuvalas ja pikkuloistoja ♥

Sunnuntaina 8.marraskuuta, isänpäivänä, valon näki kaiken kaikkiaan kahdeksan pientä kooikerhondjen alkua ♥

Hälytys Pirjo -kasvattajalta tuli jo lauantai-iltana, jolloin minä ja Pasi ajoimme Mikkeliin. Onneksi olimme muutoinkin viikonloppureissulla Savossa, joten pystyimme jättämään Siriuksen sekä African vanhempieni hoiviin.
Lauantain ja sunnuntain välinen yö meni torkkuessa, Aurinkoisen avautumisvaihe kesti ja kesti, eikä pentuja tai kovia supistuksiakaan kuulunut vielä sunnuntaiaamuna. Päättimme Pasin kanssa lähteä syömään isänpäivän juhla-aterian takaisin vanhemmilleni, Pirjon luokse olisi kuitenkin vain tunnin ajomatka. Pirjo lupasi ilmoittaa, mikäli jotakin tapahtuisi.

Ehdimme syömään ja pakkaamaan kaikessa rauhassa, otimme Siriuksen ja African autoon, tarkoituksena ainoastaa jättää minua Pirjon luokse Mikkeliin kun taas Pasi jatkaisi koirien kanssa Jyväskylään. Olimme juuri saapumassa Pirjon pihaan, kun puhelimeeni tuli tekstiviesti: Nyt syntyy.
En ole varmaan ikinä lähtenyt autosta sellaisella vauhdilla! Kun pääsin pentuhuoneeseen, laatikossa oli jo ensimmäinen pentu ja Aurinko ilahtui suuresti nähdessään minut sekä Pasin.
Siitä eteenpäin minä jatkoin kätilönä, Pirjo neuvoi vierestä ja Pasi tyytyi ihastelemaan syntyviä pikkuisia sivusta. Aurinko sai kalkkia sekä oksitosiinia, välillä sitä liikutettiin ja hierottiin, että saatin supistukset voimistumaan.
Kahta viimeistä pentua edelsi tiukassa oleva istukka, jota autoin liikkeelle sisältä käsin: eli laitoin sormeni Aurin emättimeen ja sitä kautta synnytyskanavaan. Se voimisti supistuksia ja istukka tuli kokonaisena ulos. Sen jälkeen kaksi viimeistä pentuakin tulivat lyhyillä väleillä maailmaan.
Kolme pentua syntyi takaperin ja ne olivat aluksi hieman muita veltompia. Onneksi osaan virotella myös pentuja (kiitos kesän, jolloin olin eläinlääkärin leikkausapulaisena), joten hieronnan ja heiluttelun jälkeen kaikki alkoivat kiljumaan täyttä kurkkua :)
Kun kaikki pennut olivat syntyneet, punnittu, tarkistettu ja todettu, että jokainen hakee tarmokkaasti itse nisille, kohotimme maljat Aurinkoisen pentujen kunniaksi. Skål! Minä ja Pasi lähdimme ajamaan yötä vasten kohti Jyväskylään, ja kaikki kahdeksan pentua jäivät tyytyväisinä imemään Aurinkoisen mahtavia utareita.

Aurinko-mammallakin on nälkä, perhana.

Maitoa kuulemma riittää enemmän kuin tarpeeksi, ja Aurinko syö kaiken ruoan mitä sille vain tarjoaa. Ulkonakin tuore mamma malttaa hyvin käydä tekemässä tarpeensa ja kipittää sitten takaisin pentulaatikkoon lapsostensa tykö.
Vaikka synnytys oli pitkä ja varmasti väsyttävä, Aurinko vaikutti suunnattoman onnelliselta ja huolehtivaiselta äidiltä. Se pesi tarkkaan jokaisen pentunsa, töni niitä kuonollaan, varoi astumasta niiden päälle ja lämmitti niitä kaulansa alla. Oli ihanaa seurata Aurinkoisen äidillistä puolta ♥

Tässä sitten niitä kuvia pennuista:

 

Ensimmäinen pentu, uros (236g) - "Eka"

Toinen pentu, narttu (190g) - "Nätti"

Kolmas pentu, narttu (266g) - "Isotyttö"

Neljäs pentu, narttu (228g) - "Tumma"

Viides pentu, uros (222g) - "Valko"

Kuudes pentu, uros (184g) - "Pikku"

Seitsemäs pentu, uros (202g) - "Kirjava"

Kahdeksas pentu, uros (258g) - "Sulo"