Koiranjalostus osa 3 - luonnetestikäsitteitä

Kooikerhondjepiireissä on puhuttu viime aikoina melko paljon luonteista ja luonneominaisuuksista. Olen kuitenkin huomannut yleisestikin koirapiireissä, että luonnekäsitteisiin liittyy monenlaisia mielikuvia: yhdelle terävä tarkoittaa aggressiivista, toiselle taas reagoivaa. Kova koira taas voi tarkoittaa jollekin toisille koirille ärhentelevää, dominoivaa koiraa, kun taas toimintakyky voidaan nähdä halukkuutena tehdä agilitya.

 Päätin koota tätä ajatellen luonnetestikäsitteet ja niihin liittyvät kuvaukset. Miksi? Siksi, että koiria on luonnetestattu vuodesta 1947 (Suomessa vuodesta 1968) ja luonnetestissä käytetyt luonnetta kuvaavat käsitteet ovat vakioituneet. Niistä on tehty melko tarkat kuvaukset, joka osaltaan helpottaa koiran luonteen tulkitsemista ja sitä, että muut ymmärtävät mitä tarkoitetaan, kun jonkin koiran kerrotaan olevan "hieman pehmeä, hyvä toimintakyvyltään, vilkas ja terävä".
 En tarkoita, että luonnetesti olisi ainoa tai oikea testi kertomaan, millainen on testatun koiran luonne. Testitulokseen vaikuttaa kuitenkin testipaikka ja -aika, testaajat, koiran oma mieliala ja viretila, koiran ohjaajan mieliala ja viretila sekä kymmenen muuta muuttujaa.

 Nämä ovat kuitenkin minun mielestäni hyviä ja toimivia luonnetermejä, joita voi sujuvasti käyttää kertoessaan omasta koirastaan (olettaen, että kuulijakin ymmärtää mitä nämä termit tarkoittavat). Koirasta saa niin koti-, harrastus- kuin jalostuskoiranakin kattavamman kuvan, kun on tutustunut Suomessa melko yleisesti käytettyihin koirien luonnetta kuvaaviin käsitteisiin. Kuten jo yllä mainitsikin, "hieman pehmeä, hyvä toimintakyvyltään, vilkas ja terävä" kertoo ainakin minulle koirasta paljon enemmän, kuin "tosi kiva koira, tykkää lapsista ja puruluista".

Toimintakyky

 Toimintakykyä voisi kuvailla koiran rohkeutena toimia oudoissa ja pelottavissa tilanteissa. Toimintakykyinen koira voi paeta tai puolustautua, toimintakyvytön koira taas jähmettyy eikä kykene suoriutumaan pelottavasta tilanteesta yksin - tai edes omistajan tukemana.
Jotkut voivat nähdä tämän myös koiran itsenäisyytenä, mutta itsenäinen koira on muista (ohjaajastaankin) riippumaton koira ja sillä ei juurikaan ole palvelu- eikä varsinkaan miellyttämisenhalua, toki tässäkin asiassa koira-ohjaaja suhde on ratkaisevaa.

Terävyys

 Teräsyys on koiran luontainen kyky reagoida aggressiivisesti tuntiesssaan itseensä uhatuksi:  mitä suurempi on koiran terävyys, sitä pienemmästä ärsykkeestä se käyttäytyy aggressiivisesti. Terävyys ja puolustushalu kuuluvat selvästi yhteen. Myös sen hetkinen koiran mieliala ja viretila voivat vaikuttaa tulokseen.  Mitä terävämpi koira, sen lyhyemmän aikaa se harkitsee. Reagointietäisyys kertoo myös terävyydestä.
Osa kouluttajista väittää, että koiran terävyyttä voidaan lisätä harjoituksilla ja vahvistamalla - toiset taas ovat sitä mieltä, että ominaisuus on synnynnäinen, eikä sitä pysty koiralle opettamaan.

Puolustushalu

 Koiran taipumus pulustaa aktiivisesti itseään, laumanjäseniään tai reviiriään. Olennaista ei ole koiran reaktion voimakkuus tai puolustuksen vakuuttavuus vaan nimenomaan koiran osoittama halu puolustaa. Mitä enemmän sivulle tai taakse koira siirtyy, sen vähemmän koira tahtoo tai pystyy puolustautumaan/puolustamaan. Puolustushaluun liittyy myös palautuminen, eli kuinka koira reagoi uhan kadotessa tai uhkaajan muuttuessa ystävälliseksi.
Puolustushalua voidaan harjoituksella vahvistaa.

Taisteluhalu

Taisteluhalu on koiran synnynnäinen taipumus nauttia kehonsa käyttämisestä kuviteltuun tai todelliseen taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Tämä ilmenee useimmiten leikkimishaluna ja toimii myös moottorina, jonka avulla fyysisesti väsynyt koira jaksaa jatkaa leikkimistä. Taisteluhalu ei perustu aggressioon.
Taisteluhalua voidaan vahvistaa harjoituksilla (jossa apuna käytetään koiran saalisviettiä, johon kuuluvat kohteen huomaaminen, vaaniminen, takaa-ajo, taistelu ja tapporavistus), mutta ei kuitenkaan loputtomasti. 

 Hermorakenne

Hermorakenne kuvaa koiran kykyä hallita jännitystiloja ilman luonnotonta uupumusta, hysteriaa tai muuta merkkejä, jotka viittavat koiran sisäisen tasapainon romahtamiseen (esim. rajut sijaistoiminnot).
Koiran heikko- tai vahvahermoisuus näkyy, kun se jostakin syystä joutuu voimakkaaseen ja vaihtelevaan sisäiseen jännitystilaan, joka voi johtua ympäristöstä tai ohjaajasta. Koiran hermorakenteen vahvuus tai heikkous määrää pitkälti koiran kyvyn sopeutua erilaisiin tilanteisiin.
Hyvä hermorakenne näkyy paineensietokykynä ja auttavat koiraa selviämään stressaamatta arjen eri tilanteissa. Lisäksi hyvähermoinen koira joutuu harvemmin turvautumaan sijaiskäyttäytymiseen tai konfliktikäyttäytymiseen kuin huonompi hermoinen lajitoveri. Myös koiran kyky sietää kovia ja teräviä ääniä, laukauksia, on riippuvainen koiran hermorakenteesta.
Hermorakenne on synnynnäinen ja perinnöllinen ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa koulutuksella.

Temperamentti eli vilkkaus 

Koiran käyttäytymisen vilkkaus, kyky sopeutua vaihteleviin tilanteisiin ja huomiokyvyn nopeus. Koiran temperamentti eli vilkkaus kertoo, kuinka paljon koira havainnoi ympäristöään.
Temperamentin ollessa liian korkealla, häiritsevät kaikki ympäristön tapahtumat koiran keskittymistä tilanteisiin ja koira voi olla myös kykenemätön olemaan paikoillaan, joka taas väsyttää koiraa. Väsymyksen ja jatkuva ympäristön havannointi aiheuttavat koirassa sen, etteivät normaalivahvuiset ärsykkeet pääse koiran tietoisuuteen (esim. koiralle opetetut käskyt, ruoan tarjoaminen, leikki).
Häiritsevän vilkas/temperamentikas koira haluaa osallistua kaikkeen toimintaan jopa häiritsevässä määrin, se reagoi kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, kunnes lopulta on niin väsynyt että nukahtaa. Tällaiset koirat ovat varustettu ainoastaan ns. on-off -kytkimellä.
Temperamentti on synnynnäinen ominaisuus johon ei juurikaan voida koulutuksella tai koiran käsittelyllä vaikuttaa.

Kovuus

Koiran kovuus on koiran taipumus muistaa epämiellyttävät kokemukset. Kova koira unohtaa kokemansa epämiellyttävyyden hetkessä kun taas pehmeä koira muistaa mitättömätkin ikävyydet pitkään.
Koira yhdistää kokemansa ikävyydet tilanteeseen tai tekoon, joka vallitsi tapahtumahetkellä. Lisäksi tapahtumapaikka, sen lähiympäristö sekä kuulo-, näkö- ja jopa hajuhavainnot voivat jäädä pehmeän koiran mielen, vaikkei niillä olisi mitään yhteyttä ikävään tapahtumaan - ainoastaan se, että koira havannoi ne epämiellyttävän tilanteen sattuessa. 
Hyvä hermorakenne, toimintakyky sekä hyvä suhde koiran ja ohjaajan välillä auttavat pehmeää koiraa selviytymään epämiellyttävistä kokemuksista. Usein puhutaan myös tilannekovuudesta ja ohjaajakovuudesta.
Tilannekova koira ei hätkähdä epämiellyttäviä tilanteita jotka sille tapahtuvat, kun taas ohjaajakova koira ei välitä ohjaajan ärähtelystä tai kovemmistakaan otteista. Ohjaajapehmeä koira sen sijaan ei välttämättä muista tai välitä epämiellyttävistä tapahtumista, kunnes niihin liittyy jotenkin koiran oma ohjaaja joka esim. ojentaa koiraa fyysisesti tai jopa psyykkisesti (ainoastaan äänellään ja kehoesteillä).
Kovuutta ei voi lisätä harjoituksilla tai koulutuksella.


Loppuun vielä kiinnostuneille: kaverini Anniina on koonnut minusta hyvin kooikerhondjen perusolemuksen ja luonteiden kirjon omaan blogiinsa, suosittelen lukemaan mikäli kooikerhondje kiinnostaa edes jollain asteella. Ja voihan sieltä hakea inspiraatiota myös omasta rodustaan ja sen luonteesta kirjoittamiseen.

Ohjaajapehmeät karvakorvani.

Pakkanen paukkuu, mutta ei pelota!