Helmikuun alussa aloitimme agilityn PoKSin pienryhmässä. Ensimmäisellä treenikerralla Sirius oli ihan villinä, korvat hukkuivat puolimatkaan ja kooikkeri rynnisti milloin mihinkiin suuntaan suorittamaan esteitä. Muutama haltuunottotreeni hypyn avulla tuotti kuitenkin nopeasti tulosta, ja Sirius oli taas omaan tapaansa hienosti kuulolla - minulle itselläni vain oli hieman kankeutta siinä, miten pitikään ohjata missäkin kohtaa. Huomaa että edellisestä kunnon agilitytreenistä on ollut kauan!
Toisella treenikerralla viikkoa myöhemmin en olisi voinut olla ylpeämpi Siriuksesta, kun teimme valmiiksi rakennettua 3-luokan rataa toistamiseen. Kontaktit osuivat nappiin, samoin ohjauskuviot ja vauhtikin oli oikein hyvä. Kontakteissa onkin meillä treenaamista niin, että koira pysähtyy niille myös silloin jos minä olen jossakin muualla, kuin hieman etuviistossa Siriukseen nähden ja kohtalaisen lähellä komentamassa "koske!".
Nyt kun löysin taas naksuttimetkin parin viikon etsinnän jälkeen, voin ottaa ne käyttöön kontakteja hinkatessa - olettaen että päästään jossain vaiheessa treenamaan, kunhan minä ensin tervehdyn ja sitten Aurinko.
Ennenkuin Aurinko tuli kipuilevaksi ja apaattiseksi, ehti sekin treenata agilitya kaksi kertaa. Tein molemmilla kerroilla sen kanssa lyhyitä, melko helppoja pätkiä johon sisältyi hyppyjä, putkia ja puomi. Erillisinä esteinä harjoiteltiin keppejä (hiljalleen alkavat jo sujua, aloitusväli on jo ihan oikea!) sekä A-este ensimmäistä kertaa. Jos Aurilla jokin on agilityssa kohdallaan, niin se on kontaktit - ainakin vielä tässä vaiheessa *koputtaa puuta*. Akka ottaa hienosti kontaktit kuullessaan sanan "koske!", hienosäätönä on vain se että Aurinko saisi tulla hieman alemmas ja koskettaa etutassuillaan maata eikä asetella itseään ja neljää jalkaansa sumppuun kontaktialueelle. Hitaasti mutta varmasti edetään eteenpäin jokaisessa lajissa.
Myöskin tokoa ollaan treenattu omassa kaveriryhmässä, Aurin kanssa BH-kuvioita ja Siruksen kanssa tokon sekä AVO- että VOI-liikkeitä minun mielenliikkeitteni mukaan. Siriuksella on vain intoa tässäkin lajissa hieman liikaa, seuraamisessa edistää ja muissa liikkeissä saattaa äristä tai jopa haukkua! Jos joku nyt vetää tähän johtajuuden mukaan, niin voin sanoa samantien etten usko moiseen. Koirahan ei voi vain olla innoissaan ja kuumua tekemisestä sekä vaatia toimintaa saadakseen haluamansa resurssin, eihän?
Mutta nyt on sitten ainakin Aurinkoisen kanssa parin viikon treenitauko. Aurinko aloitti ystävänpäivänä yllättäen kipuilun, koko koira oli ihmeellisen jäykkä ja apaattinen. Sama tilanne jatkuu edelleen. Auri ei halua kiivetä portaita ylöspäin eikä hypätä, se ei myöskään laukkaa eikä venyttele. Maanantaina kutsuin hierojan tutkimaan Auria, joka löysi kipukohdan oikealta puolelta alaselästä sekä nivusesta. Kyseessä voi siis olla selkä- tai jalkalihaksen paha venähdys, revähdystä ei ainakaan hieroja tuntenut.
Hoitona on lepo, lämpö (BoT-mantteli ja kauratyyny), lyhyet hihnalenkit, venyttely sekä hieronta. Tarpeen vaatiessa voin myös antaa tulehduskipulääkettä, johon täytyy tosin ensin hankkia resepti eläinlääkäriltä. Onneksi olen käynyt koiran kotihierontakurssin, että osaan edes jotenkin Aurinkoista auttaa. Jos oireet eivät parissa viikossa helpota, on lähdettävä eläinlääkäriin kuvauttamaan Auri päästä varpaisiin.
Kuitenkin hieroja oli toiveikas ja oireiden perusteella (myös sillä, että keskiviikkona Aurinko teki vielä ihan normaalisti tokoa ja hakutreeniä, kunnes torstaina aloitti oireilun yllättäen) kyseessä on lihasperäinen vaiva.
Sormet ja varpaat ristiin, että Aurinko on muutoin kunnossa ja inhottava vaiva menee parissa viikossa pois!
 |
| Pieni toipilas ja lämmin Sirius-tyyny |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti