Turkitonta tokoa

 Naksuttimen kanssa ollaan jälleen tokoiltu. Perjantaiksi tosin suuntasin Varkauteen Lemmikkikeskukselle pitämään naksutinkoulutuspäivää molempien kooikkereitten kanssa.
 Siinä samalla tuli treenattua toko liikkeitä sekä sitten temppuja, kuten pesuvatiin menoa, sen päälle nousua ja kosketusalustan tökkäämistä tassulla (Sirius) tai nenällä (Aurinko). Kovasti olivat ihmiset innoissaan koirien tempuista ja naksuttimen ideasta, siitä kuinka nopeasti koira hoksaa naksuttimen ajatuksen jos vain sen malttaa kunnolla opettaa.
 Muutama naksutin menikin kaupaksi ja tulin neuvoneeksi koiranomistajia muissakin koiraongelmissa sekä tapakoulutuksessa. Erittäin mukava päivä oli minulla ja luultavasti koirillakin, kun naksusta sateli makupaloja sekä asiakkailta rapsutuksia ja kehuja.

 Pientä tokoilua ollaan jatkettu edelleen, perusasennon vahvistamista sekä ripeää maahanmeno ja liikkeestä pysähtymistä. Aurinkoisen kanssa olisi haavena ensi keväänä mennä BH -kokeeseen ja saada se läpi, että akalla olisi edes joku koulutusmeriitti ennen pentujen tuloa näyttelytuloksien lisäksi.
 Siriuksen kanssa pitäisi vihdoin korkata se tokon AVO -luokka, mutta minulla menee joka kerta sisu kaulaan kun koira sinne pitäisi ilmoittaa. Tarvitsen jonkun ilmoittamaan Siriuksen sinne salaa, etten voi enää peruuttaa menemistäni.

 Viikonloppuna innostuin myös harjaamaan koirat, kun niistä tuntui lähtevän karvaa pelkästään katsomalla turkkiin päin. Furminator sekä kampa käyttöön, ja molemmista koirista lähti muovipussilliset irtokarvaa! Olin kyllä itsekin ihan karvoissa sen jälkeen ja pääsin vielä imuroimaankin turkkiurakan päälle.
 Enää ei ole koirissa karvoja, Aurissa varsinkaan. Se on pudottanut hapsunsakin, ainoastaan korvakorut ovat säilyneet. Ja yllättäen 2kk päästä olisi Kajaanin KV -näyttely, jonne akka on jo ilmoitettu ja jonne on tulossa monta muutakin ihanaa narttukooikkeria, jotka vievät sertin kirsun edestä.
 Aloitan Aurinkoisella ainakin biotiinikuurin, Siriuksen ei vielä tarvitse turkistaan huolehtia kun seuraava näyttely on luultavasti vasta keväällä/kesällä. Muissa harrastuksissa kun karva saa olla minkälainen hamppukasa tahansa.

 Lisäksi tietysti pentukuume polttelee ja kohta en kestä enää kavereiden laittamia pentukuvia omista koiristaan tai kasvateistaan. Menen ja varastan kaikki, sullon taskuihin ja vien kotiin! Joulukuussakin pääsen todennäköisesti katsomaan muutaman viikon ikäisiä koiranpentuja Lahteen, argh. Siinä tulee kyllä kuolema, söpöyden yliannostus ainakin.
 Pitäisi vaan tehdä järkeviä ratkaisuja ja etsiä itselleni kooikerhondjenarttu, joka sopisi joko Siriuksen tai Aurinkoisen sukulinjoihin ja toisi samalla suomalaiseen kooikkerikantaa vähän uutta tai edes hieman harvinaisempaa verta.
 Tähän hommaan auttamaan taidan pyytää erästä kooikkeriystävää, jolla on hallussaan (tai ainakin hyvin lähellä) ClubRekisteri ja joka tekee hyviä suklaamuffinsseja. Jos tunnistat itsesi, prepare yourself! ;)

 Sitten kuvia turkittomista kooikkereista ajalta, jolloin maassa oli vielä lunta eikä mutaa. Mutta silti en voi olla sanomatta, että olisipa kesä!
 Kohta on sentään joulu, yay!