Joulun kolme päivää menivät ihanan rauhallisissa merkeissä vanhempieni kotona. Koirat nauttivat olostaan sydämensä kyllyydestä, kuten myös minä itse. Edes muutamana päivänä ei tarvinnut ajatella mitään muuta, kuin joulua ja sen luomaa tunnelmaa 
Vuotta 2016 on 365 päivää takana. Tänään täyttyy 366. päivä.
En ole ennenkään tehnyt lupauksia, tavoitteita tai listoja siitä, mitä minä aion tehdä joko itselleni tai koirieni kanssa, enkä tee sitä nytkään.
Suunnitelmat eivät kuitenkaan pysy samoina, lupaukset ja tavoitteet romuttuvat syystä mistä tahansa - jotka vielä usein ovat täysin minusta riippumattomia. En jaksa enkä halua ajatella mitään pitkän ajan tavoitteita. Mennään sillä, mitä meillä on tänään. Huomenna kaikki voi mennä taas uusiksi, hyvällä tai huonolla tavalla.
Vuosi 2016 ei ole ollut hyvä vuosi. Toki siinä on ollut hyviäkin asioita, mutta paljon enemmän niitä huonoja. Jos voisin, poistaisin tämän vuoden muististani.
En toivo ensi vuodelta mitään, enkä usko että se välttämättä on tätä vuotta parempi. Ehkä minä vain olen paremmin varustautunut vastoinkäymisten varalta, tai ainakin pystyn käsittelemään niitä hieman paremmin kuin tänä vuonna.
Mutta pääsen sentään aloittamaan uuden vuoden puremasta vihdoin-ja-viimein parantuneella kädellä! Lisäksi sain ryhmäpaikan kevätkaudelle rallytokoon, jossa käyn vuoroviikoin treenaamassa Siriuksen ja Aurinkoisen kanssa. Sorayan kanssa jatketaan edelleen agilitya.
Aurille tosin tulee heti ainakin 3 viikon tauko rallytokotreeneihin, koska rouvakoira aloitti juoksut. Nyt se makaa närkästyneen näköisenä pedillään punaisissa pöksyissään. Saa nähdä, kuinka käy tärppipäivien aikaan ja saadaanko laitettua alulle pieniä koiraitiöitä. Jotain odotettavaa (jännitettävää, ahdistuttavaa, itkettävää) tulevallekin vuodelle!
Loppuun vielä tämän vuoden viimeiset agilitytreenit Sorayan kanssa, kyllä se on vaan hieno tyttö ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti