Parin päivän päästä vatsa olikin hieman parempi. Mutta viikko sitten ripulointi alkoi taas. Ulosteessa oli limaa ja muutama pisara kirkasta verta. Tiistaina vein Sorayan eläinlääkäriin.
Yleisvoinniltaan Soraya vaiktti olevan erinomaisen pirteä. Vatsa oli pehmeä ja aristamaton, ihopoimun palautumisaika ja limakalvot normaalit. Lähdetään hoitamaan ripulia oireen mukaisesti. --
Kaksi päivää Soraya söi eläinlääkärin ohjeen mukaan, lisäksi annoin Canikuria ja maitohappobakteeria. Uloste ei muuttunut juuri mitenkään.
Torstaina soitin eläinlääkäriin, ja sain puhelinsoitolla antibiootit sekä kaoliini-pektiiniä. Nyt Soraya on lääkityksellä neljättä päivää. Eilen kakka oli taas todella löysää, tänään aamu-uloste oli melkein normaalia. Kaoliini-pektiiniä tulee antaa enää vain tänään, ab-kuuri jatkuu aina sunnuntaihin asti.
Soraya on pirteä. Normaali, oma itsensä. Se leikkii, juo ja syö, kiljuu joka kerta kun sille alkaa laittaa ruokaa kuppiin. Eli nälkä on. Pissaa riittää, sitä tulee niin ulos, paperille, lattialle kuin matollekin. Kuivunut pentu ei siis ainakaan ole.
Leikki kelpaa aina, yleensä joko minä tai Aurinko-emo leikittää Sorayaa.
Aluksi tauti vaikutti tarttuvalta. Vietin joulun vanhempieni luona, jossa oli myös toinen siskoni. Siskoni kaksi koiraa ripuloivat 2-3 päivää. Africa ripuloi pari päivää. Sitten aloitti Soraya edelleen kestävän ripuloinnin. Aurinko oksensi ja ripuloi yhtenä päivänä. Haades-veli kävi leikkimässä meillä, ja se ripuloi pari päivää. Hiisi-isä oksensi yhden päivän.
Nyt tautia hoidetaan suolistotulehduksena. Ainakin paksusuolessa on tulehdus, todennäköisesti myös ohutsuolessa. Peräsuoli on ärtynyt pitkään kestäneestä löysästä ulosteesta.
Yritän olla ahdistumatta ja ajattelematta pahinta. Tuijotan Sorayaa herkeämättä, tutkin sen yleisvointia päivittäin ja puristan sen itseäni vasten. Tästä hyvästä Soraya puree minua usein korvaan tai sormeen. "Hittoakos siinä halailet, minä haluan juosta!"
Kovien pakkasten ja ripuloinnin takia emme ole juurikaan ulkoilleet, mutta olemme opetelleet temppuja sisällä. Se tuntuu rauhoittavan vilkasta Sorayaa. Olen myös opettanut pennulle naksuttimen, joka minun mielestäni helpottaa kouluttamista huomattavasti.
Myös Aurinko ja Sirius on treenailleet sisällä rallytokojuttuja. Aurinkoisesta huomaa, että se on ollut 3 kuukautta tekemättä juurikaan mitään; akka juoksee suorastaan seinälle, kun tajuaa että nyt on sen vuoro treenata! Liikkeet meinaavat mennä yleiseksi sähläykseksi ja namit väärään kurkkuun, mutta halu tehdä on kova. Ehkäpä kohta voisin ilmoittaa Aurin rallytokokisoihin.
Nyt vaan pidän sormet ja varpaat ristissä, että Soraya paranee pian. On inhottavaa, pelottavaa ja ahdistaa, kun koiranpentu ei ole täysin terve.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti