Putkeen tälläkin kertaa

 Vielä helle hellii, ensi viikolle on luvattu vähän viileämpää (mutta silti lämmintä) eli uimassa käydään pari kertaa viikossa niin kauan kuin vain sää ja veden lämpötila sallivat. (Viimeksi Aurinko toi minulle sukeltamalla kiven, että heitä tämä! Sirius taas yritti kiskoa kaisloja irti, kun tytöt varastivat molemmat kepit, että hänelläkin olisi jotain tuotavaa mammalle.)

 Tiistaina käytiin tekemässä pienryhmässä harjoitusrataa - tosin ryhmään kuuluvista puuttui yli puolet, joten me kaikki saimme treenata kahden koiran kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.
 Harjoitteluna takaakiertoa, haltuunottoa ja keppien avokulma. Itse harjoittelin myös takanaleikkausta ja persjättöä, koska valssi nyt on välillä liian helppo vaihtoehto eikä sitä aina ehdi tekemään. Aurinko hämmentyi haltuunotosta ja tarjosi ainoastaan takaakiertoja ensimmäisella kierroksella. Sirius taas ei tajunnut 11. putken suuta hypyltä tullessa, vaan juoksi iloisesti ohi. Oli taas peiliin katsomisen paikka. Siriukselle putki-käsky ajoissa, Aurille taas kunnon merkki siitä että kyseessä on haltuunotto: käsi alas, reiteen kiinni ja varmuudeksi vielä tässä -käsky.

Torstaina kävin vielä kaikkien kolmen koiran kanssa agiliitämässä, Pasin ystävällisellä avustuksella.
 African kanssa uusina esteinä otettiin keinua ja pussia, sekä lisäksi treenattiin A-estettä, puomia ja rengasta (mini-medikorkeudelle vielä). Pussi sujuu hienosti, keinulla Africa tarvitsee vielä paljon kannustusta, mutta keinu saa jo mennä rämähdyksellä alas. Kepit ovat edelleen ahdistavat, koska ne kolisevat ja kilisevät - hirveää! Ratatreeniäkin tehtiin, uutena asiana opelteltiin takaakiertoja, jotka ovat Africalle haastavia kovan vauhdin ja laaojen kaarroksien takia. Nyt saatiin jopa mentyä 10 estettä yhteen menoon, hienoa!
 Aurinko ja Sirius treenasivat kontakteja: minä juoksin ja annoin käskyt, Pasi naksautti oikeasti on-off -asennosta ja palkkasi. Keppejä harjoiteltiin muutaman kerran molempien kanssa niin, että Pasi palkkasi ja minä pysyttelin sivusuunnassa kauempana ja jäin jopa vähän jälkeen koirien tehdessä kepit loppuun. Lisäksi tein hypyillä 1-3 takaakiertoja sekä haltuunottoja. Takaakierrot palkkasin heittämällä lelun poispäin, haltuunotot taas palkkasin itseeni päin. Saa nähdä, onko siitä apua.
 Mukavat treenit kaikkien kanssa joka tapauksessa :)

Treenirata 05.08.2014

 Lauantaina lähdin Aurinkoisen kanssa aamukahdeksalta JoA:n agilitykisoihin Pärnävaaralle, jossa 1- ja 2-luokkia tuomaroi Sisko Pulkkinen. Olin ilmoittanut Aurinkoisen kahdelle agilityradalla, samoin kuin Siriuksen joka pääsi paikalle myöhemmin treenikavereideni Ritvan ja Zetan kyydissä, kiitos paljon!

 Jännitys meni minulla yllättäen taas jalkoihin, minua huimasi ja reisilihakset kramppasivat vähän väliä. Kunpa saisin jännityksen edes lihaksistani pois, että voisin juosta samaa vauhtia kuin treeneissäkin! Tietysti minun liikkumiseni vaikuttaa myös koirieni liikkumiseen, jotka miettivät että miksi ihmeessä tuo nainen liikkuu noin hitaasti ja jäykästi jalat koukussa?
 Nopeuden ja ajan puolesta sillä oli (ja on vieläkin) väliä, miten hyvin minä liikun, mutta tulosten puolesta sillä ei tällä kertaa ollut vaikutusta Aurinkoisen tulokseen:

 A-agilityrata, medi 1: tulos -6,30, sij. 1 -> SERT ja siirto 2-luokkaan
 Akka repäisi ja siirtyi kolmella 1-luokan startilla suoraan 2-luokkaan! Minä olin revetä liitoksistani, ja iloni tarttui Aurinkoiseenkin joka suukotteli naamani märäksi. Maailman hienoin agiliito-Aurinko!

1-luokan A-agilityrata

 Näin ollen Aurinko siis starttaisi ensimmäistä kertaa 2-luokkassa Siriuksen kanssa B-agilityradalla. Kun sain Siriuksen lämmiteltäväksi, piti minun vielä käydä selvittelemässä se, missä vaiheessa Aurinko on juoksemassa B-radalla. Sirius oli nimittäin merkitty lähteväksi toisena B-agilityradalle, ja tuomari antoi Aurinkoisen luva startata viimeisenä - tavallisesti luokkanousijat starttaavat ensimmäisenä, mutta tuomari sanoi että minun pitää saada hengähtää edes hetken. Kiitos hänelle!

 Kun B-agilityradan rataantutustuminen alkoi, mietin kuinka opettelisin ohjaamaan radan - Aurinkoisen vaiko Siriuksen näkökulmasta. Päädyin valitsemaan Aurinkoisen, koska se on Siriusta nopeampi ja terävämpi reagoimaan. Siriuksen kanssa sitten kuulemman pyörin radalla suuntaan jos toiseen, koska olin koiraa niin paljon edellä. Aurinkoisen kanssa rata meni paljon sulavammin, vaikka käännökset olisivat saaneet olla tiukempia. Kontakteilta vapautus voisi edelleen olla molempien koirien kohdalla paljon nopeampi, tästä jälleen post-it-lappu treenikassiin.

2-luokan B-agilityrata

 A-agilityradalla pääsin sitten jo helpommalla, koska Aurinko pääsi lepäämään ansaitusti ja pystyin keskittymään Siriuksen ohjaamiseen. Sirius toimi erinomaisesti myös A-agilityradalla, mutta pehmeä pohja nähtävästi vaati veronsa ja Sirius pudotti yhden riman (hyppy nro 13), nähtävästi murtuneella etujalallaan jonka lihaksisto selvästi väsyy liian pehmeällä pohjalla treenaamisesta.
 En silti voi kuin kehua Siriuksen jaksamisesta sille sopimattomasta alustasta huolimatta. Minä tsemppasin sitä kovasti, erityisesti riman pudotuksen jälkeen, koska huomasin Siriuksen itsekin hämmentyvän siitä ja hidastavan vauhtinsa raviin. Kuitenkin A-esteen jälkeen Sirius sai ilonsa takaisin, pinkaisi hypyn kautta putkeen ja teki mainiot kepit vaikka minä juoksin reilusti edelle.
 Sirius saikin ainoa tuloksen A-agilityradalta, muut medikoirakot tekivät HYLkyjä. Titiuu on hieno, tottelevainen ja maailman kiltein kisakaveri :)

2-luokan A-agilityrata

 Tulokseksi 2-luokasta saatiin tällaisia:

Aurinko:
medi2, B-agilityrata: tulos - 5,81, sij. 1 -> LUVA

Sirius:
medi2, A-agilityrata: tulos 5, sij. 1
medi2, B-agilityrata: tulos -3,95, sij. 2 -> LUVA

 Jo toisen kerran peräkkäin kisat menivät meidän osaltamme erinomaisesti! Mitään tällaista en todellakaan osannut kuvitella, tavoitteena oli jälleen tehdä edes yksi tulos molempien koirien kanssa. Mutta jälleen 3 LUVAa (joista yksi siis serti) lähtivät meidän mukaamme. Hienot kooikkerit!

 Tosin Aurinko oli minusta tavallista vaisumpi lämmittelyissä sekä kisoissa, se innostui ajoittain mutta sitten se taas tuntui painuvan kasaan -  namit kelpasivat hyvin, mutta lelut eivät oikein. Syyksi selvisi mahatauti, joka alkoi kisoista kotiin päästyämme: Aurinko ripuloi myöhään yöhön asti, ja nyt sunnuntaiaamuna ripuloinnin aloitti Sirius.
 Onneksi kumpikaan ei ole oksentanut, piimävesi+maitohappobakteerijauhe on maistunut, samoin keitetty riisi ja kaurapuuro. Ja lenkille on tietysti täytynyt ehdottomasti päästä, vaikka pyllykarvat kakassa olisivatkin - puhumattakaan uimisesta, sehän on pesu samalla ;)

Mun agilitykiiturit <3

Loppuleikit yhdessä!